Aamulla oli aikainen lähtö, jätettiin auto kentälle parkkiin ja päästiin kentän turvatarkastusten läpi. Käytiin kentällä loungessa heti 05:35 kun avasivat sen. Syötiin siellä ensimmäinen aamupala ja uusinta vielä koneessa.
 |
Lentokoneen ateria |
Lentoaika oli 2h 40 min ja matka meni nopeasti. Vettä satoi kaatamalla kun oltiin perillä, mutta onneksi koneesta ulostullessa ei ollut pitkä kävely terminaaliin. Kun päästiin kentältä pihalle, niin enää tihkui vähän. Hypättiin
lentoasemalta ratikkaan ja ajettiin Edinburghin keskustaan. Meillä oli hotelli ihan
keskustassa, pääostoskadun takana olevan kävelykadun
varrella. Vietiin matkalaukut hotelliin ja lähdettiin kävelemään keskustasta
lähteen noin tunnin päähän missä oli Heartsin (jalkapallojoukkue) stadion ja heidän myymälä. Katseltiin ympärille ja käveltiin takasin keskustaan. Pieni
tihku välillä, muuten ihan hyvä keli. Pidettiin lounastauko ja syötiin puoliksi naksokset viskissoosilla ja haggiksella. Juustoakin
oli runsaasti. Tästä oli terveysruoka kaukana. Hyvin piti yksi annos puoliksi
nälkää pitkään
 |
Naksokset, viskisoosi, haggins ja paljon juustoa |
Päätettiin kävellä vielä keskustasta länteen olevalle
Hibernian jalkapallojoukkueen myymälään. Välillä tuli uskonpuute löydetäänkö perille, mutta lopulta sekin paikka
löytyi. Kai siitä tuli vajaa
15km kävelyä ja kello oli vasta kolme iltapäivällä, mutta aamun aikaisen
herätyksen ja päivän kävelyn jälkeen, oltiin niin poikki, että kun hotellihuone
saatiin, oli pakko mennä hetkeksi pitkäkseen. Eipä sitä sitten illalla muuta
jaksanut, kun käytiin oluella ja syömässä ja ajoissa nukkumaan.
 |
Edinburhgin keskustassa kävelemässä |
 |
Jalkapallokenttien kaupat |
Torstaina 17.10.2024 herättiin ajoissa, kuten aina. Käytiin vähän ulkoilemassa ja mentiin seiskan aikaan aamupalalle. Kyllä tuntui taas niin herkulliselta kunnon Skotlantilainen tuhti aamiainen. Pikkuhiljaa
pakattiin kamat ja käveltiin juna-asemalle. Juna lähti kohti Aberdeenia 10:28 ja siellä oltiin yhdeltä. 40min jäi vaihtoaikaa seuraavaa junaan. Upea aurinkoinen päivä, lämpötila oli15 astetta. Ensin
tuntui ettei syksyn värejä näy ollenkaan. Mutta kun matkattiin pohjoisemmaksi,
alkoi puut muuttamaan värejä. Välillä oli ihan vihreitä peltoja, välillä keltaisia. Lehmiä ja lampaita oli tasaisin väliajoin. Muuttolintujakin lensi isoina parvina. |
Junamaisemaa |
 |
Junamaisemaa |
 |
Junamaisemaa meren ääreltä |
Perillä Elginissä oltiin kolmen jälkeen iltapäivällä. Käveltiin meidän majapaikkaan West End Guesthouse. Vartin verran
vedeltiin matkalaukkuja perässä ja oltiin kohteessa. Mukava herra otti meidät vastaan ja ohjasi toisessa kerroksessa olevaan huoneeseen. Siisti huone, tilava vessa ja suihkussa hyvä paine. Oltiin varattu neljä yötä täältä ja huone näytti hyvin toimivalta tähän.
Elgin on
pieni kylä, kävelykatu meni kahdessa osassa kylän läpi. Talot oli vanhoja, pääosin matalia. Pienen kylän rauhan aisti jo ensikävelyllä kylän läpi. Paljon oli tyhjiä kivijalkaliikkeitä ja paljon oli partureita ja kynsistudioita. Joka nurkassa ei ollut pitzerioita. Positiivista sekin, että sähköpotkulautoja ei ollut yhtään. Aurinko paistoi, osin pilven takaa, mutta tuuli ja syksyn koleus teki sen, että vaatetta sai olla tuulenpitävästi päällä. Ennen kotoalähtöä katsottiin, että yöksi luvattiin jo aste pari pakkasta, mutta ei kuitenkaan niin alas pudonnut. Hanskat oli molemmilla, tosin matkalaukussa huoneessa, mutta kerrasta oppineena, ne oli myöhemmin jopa kädessä
 |
Elginin keskusta |
Päätettiin etsiä pieni paikallinen pubi ja kaksi sellaista
(vain!) löydettiinkin keskustasta, mutta molempiin kävi vain käteinen. Käytiin juomassa pienet oluet, jotka maksoi enemmän
kuin isot tuopit ison ketjun ravintolassa parinsadan metrin päässä. Mutta päästiin paikallisten
paikkaan, mikä on aina tavoite. Käytiin myös siellä ketjun isommassa paikassa,
siellä oli asiakkaita vauvasta vaariin, paljon paikallisiakin. Hinnat huokeita,
ruuatkin hinnoiteltu niin, että hintaan kuului tuoppi tai limu. Täysin
persoonaton paikka ja katsottiin kun ruokia vietiin pöytään, että kaikki näytti
upporasvassa tehdyiltä. Mentiin toiseen paikkaan syömään, kalliimpi,
mutta viihtyisämpi. Otettiin kanansiipi ja kuinka ollakkaan, sekin tuli
upporasvassa valmistettuna pöytään. Mutta nälkä lähti, se oli pääasia.
Perjantaina 18.10.2024 käytiin ennen kuutta aamukävelyllä. Hieno, iso
kuu loisti läheisen sairaalan kellon kanssa kilpaa. Superkuu oli lehtitietojen mukaan. Hieno oli, vaikka kuva ei tee oikeutta. Kaupungin läpi kulki aikamoinen
rekkaliikenne, viuhtoivat yllättävän kovaa ohi siinä, kun turistit tuijotteli
kuuta.
 |
Täysikuu aamulenkillä |
Aamupalalla tutustuttiin toiseen mukavaan isäntään. Mukava herraspari
piti majapaikkaa. Aamupala oli hyvä, edellisenä päivänä oltiin kerrottu mitä halutaan ja suoraan pannulta tuotiin pöytään. Aamupalan sulattelun jälkeen lähettiin kävelemään Glen Moray tislaamolle.
Reitti oltiin katsottu kartasta valmiiksi ja näytti selkeältä, isoa tietä
pitkin ja yksi käännös ja sitten oltaisiin perillä. Selkeä reitti ja reilussa vartissa
oltiin perillä.
 |
Glen Moray tislaamo |
 |
Glen Morayn tislaamo, entinen verotarkastajan talo |
Tislaamo aukesi ysiltä, eli hetki jouduttiin odottamaan. Meidän
lisäksi paikalla oli saksalainen pariskunta, joka tuli myös puolelta
lähtevälle tislaamokierrokselle. Eli nelistään mentiin oppaan perässä läpi
tislaamon. Tämä oli meille 38:s eri Skotlantilaisessa tislaamossa tehty kierros, eli ne tarinat
veden lämpötilasta ja ohran rikkomisesta osiin, menee kuulemattomille korville.
Enemmän kiinnostaa nähdä tilat ja toimintatavat ja ennen kaikkea varasto. Se on aina
kaikkein kiehtovin. |
Glen Moray tislaamon pannut |
 |
Glen Moray varasto |
Kierrokseen kuului lopuksi 2 maistiaista heidän viskeistä. Heillä oli 3 eri tynnyriä mistä sai itse pullottaa matkamuistoksi oman pullotteen. Oltiin pullotettu siellä oma pullo 10 vuotta aikaisemmin, joten oli aika jo pullottaa uusi. Oltiin tilattu meille yhteiseksi maistiaiset tynnyreistä ja ne odottikin meitä pöydässä kierroksen jälkeen.
 |
Vaihtoehdot tynnyreistä, joista voi valita oman pullotteen
|
Maistettiin vaihtoehdot ja valittiin näistä Moscatel Cask Finish vuoden 2015 täytöstä. Pullo maksoi 60 puntaa (73,9 eur) |
Oman pullon pullotus |
Lounas tislaamolla alkoi vasta myöhemmin, joten syötiin vain skonssit jonka jälkeen
käveltiin takaisin majapaikkaan. Matkalla ei ihmisiä nähty, paitsi 2 kundia
tuli vastaan ja meidän kohdalla totesivat Morjens. Vähän katsottiin huuli
pyöreänä, totesivat vain että Haltin takeista tunnistettiin. Haltia oli
heilläkin päällä. Eli kyllä Suomalainen toisensa tuntee, vaikkei suuta
avaisikaan. Mukava kohtaaminen, pari sanaa vaihdettiin, tislaamolle olivat hekin matkalla.
Vietiin tavarat huoneeseen, hetki oikaistiin ja lähdettiin
kylälle kävelemään. Melko lähellä meidän majapaikkaa, on miespatsas korkealla tolapan päällä. Hyvä maamerkki. The Duke of Gordon Monument nimeltään. Patsaan juurella oli näköalapaikka mistä
näki yli kylän.
 |
The Duke of Gordon patsas |
 |
Patsaan näköalapaikalta katsottuna kaupungin katot |
Kylän laitamalla oli vanha moottorimuseo, joka oli seuraavaksi kohteena. Samalla löydettiin joki, joka kiersi kaupungin. Kyseisestä joesta myös tislaamo saa vetensä. Moottorimuseo löydettiin, pihalla oli
hienoja, tosi vanhoja autoja ja ovessa luki ”Open” mutta ovi oli kovasti
kiinni. Eli museo jäi kiertämättä, katsottiin vain autot pihalla.
 |
Lossie joki |
Illalla käytiin syömässä siinä isossa ketjuravintolassa,
otettiin hampurilaiset, että saatiin ruoka joka ei ole upporasvassa tehty.
Ranskalaiset toki oli, mutta muuten ok, nälkä lähti. Palkittiin itsemme vielä
vanilijajädellä. Etsittiin kyllä toista ruokapaikkaa ensin,
mutta aika kuoleva oli kylän ruokatarjonta.
Lauantai 19.10. Käytiin aamulla kävelemässä ja katsomassa miltä keli näyttää. Oltiin seurattu säätiedotuksesta sunnuntaina tulevaa myrskyä. Uutisissa ja netissä oli varoituksia, että
liikenne menee sekaisin. Varottivat että kannattaa miettiä onko pakko lähteä
matkustamaan ja kehoittivat varautumaan viivästyksiin kaikkialla liikenteessä.
 |
West End Guest house majapaikkamme
|
Mietittiin mitä tehdään. Huone oli
maksettu vielä kahdeksi yöksi ja junaliput ostettu maanantaiksi. Junassa oli 5min vaihtoaika Invernesissä, eli matka meni lännen, ei idän kautta,
kuten tullessa. Uutiset varotteli tulevista lautta, juna yms peruutuksista ja
luvattiin kovaa tuulta ja sadetta. Tehtiin päätös lähteä. Saatiin samaan
hotelliin Glasgowhin 2 yötä varattua, mistä meillä oli jo ennalta varattu ma-ti
yö. Ostettiin uudet junaliput. Aiemmin ostetut liput oli huomattavasti halvemmat, koska oli ajoissa ostettu. Lipuissa ei ollut vaihtomahdollisuutta, eli vähän tuli lisäkustannusta, mutta sellaista se. |
Säätiedotus lupasi myrskyä |
Aamupala syötiin ja sen jälkeen lähdettiin vielä kävelemään
kaupungille. Kaupungin laidalla oli kolme isoa automarkettia, missä käytiin vähän
kiertämässä. Mutta kun oli paljon päällä, niin ei sitä kauaa jaksanut
kierrellä. Maamerkkinä näkyi hyvin korkealla oleva patsas. Kävelykadulla oli tori, eipä mitään ostettavaa, mutta toreja on aina kiva kierrellä.
Katseltiin kylän vanhinta taloa, eipä olisi kiva asua portaita täynnä
olevassa asunnossa, mutta ulospäin oli toki kaunis.
 |
Patsas maamerkkinä
|
 |
Elginin vanhin talo |
Ajoissa siirryttiin juna-asemalle. Juna tuli aikataulussa ja 11:39 lähdettiin kohti Aberdeniä. Matka kesti vain n.1,5h ja oltiin perillä. Hyvä niin, koska juna oli aivan täysi viikonlopun viettoon lähteviä ihmisiä. Meteli oli aika kova ennen pääteasemaa. Vaihtoaikaa seuraavaan junaan oli 40min
vaihto. Päästiin ulos henkäisemään ja lepuuttamaan korvia ja jalkoja.
 |
Junamaisemaa |
Aberdeenista juna lähti kohti Glasgowta. Nyt oli isompi
juna ja vaunut merkitty selkeästi. Oltiin ekana meidän vaunussa, saatiin
matkalaukut hyvin lokerikkoon ja huomattiin neljän hengen pöytäryhmä tyhjänä ja vaihdettiin omat paikat siihen. Vaunu oli melkein tyhjä, hiljainen ja matkustus nautinnollista.
Kahvikärry kiersi ja sai välipalaa. Maisemat oli kauniita ja meri
kimalteli välillä toisella puolella.
Glasgowssa oltiin 5h Elginistä lähdön jälkeen. Hotellille oli lyhyt matka. Saatiin huone niin että kaikki 3 yötä samassa huoneessa,
vaikka 2 eri varausta. Nyt olikin tosi kiva huone. Vasta rempattu,
tilavampi kuin aikaisemmin, pöytä ja tuolit. Tosi tilava veski, iso telkkari
seinällä ja paljon laskutilaa tavaroille.
 |
Premier Inn Glasgow |
Jätettiin tavarat hotellille ja
lähdettiin kävelemään Glasgown kaduille. Molemmilla oli tunne kuin kotiinsa olisi
tullut. Käveltiin syömään tuttuun paikkaan Bon Accord ravintolaan. Tuhdisti syötiin ja tultiin ajoissa nukkumaan.
Sunnuntaiaamuna 20.10.2024 otettiin iisisti. Loikoiltiin ja katsottiin
uutisista ja netistä miten tuleva myrsky vaikutti liikenteeseen. Kaikki lautat
oli pysäytetty satamiin, onneksi ei menty mihinkään saarelle. Junaliikenne
oli seis ja muutenkin liikenteessä häiriöitä. Ei harmittanut ettei jääty
Elginiin, vaikka oli suunniteltu molemmille päiville lähistölle tislaamokierros eri tislaamoihin.
 |
Aamupalan herkkuja |
Lähdettiin vasta yhdentoista pintaan hotellilta. Aamun sade oli
jo loppunut ja aurinko tuli esiin pilvien takaa. Teemana oli lähteä ihailemaan muraaleja, eli seinämaalauksia. Oltiin jo ennalta katsottu netistä Keskustan muraalit. Karttaan oli merkitty paikat ja infoa kuvista. Teemana löytää Saint Mungo muraali, kuva joka usein tulee esiin Glasgow aiheisissa julkaisuissa. Aika pian keskustasta alkoi muraalit yliopiston rakennusten luona.
Siellä niitä oli monta, upeita ja eriaiheisia. |
Seinämaalaus yliopiston luona |
Ei kovinkaan pitkän matkan jälkeen tuli etsimämme seinämaalaus St Mungo Se oli luonnossa paljon upeampi kuin kuvissa. Pienet yksityiskohdat veti
puoleensa. Taiteilija Smug maalannut sen ja kuvassa oleva lintu kuvaa yhtä ihmettä, kun hän lapsena onnistui pelastamaan pienen linnun henkiin. Parasta toki kuvassa miehen elämää nähneet kasvot.
 |
Saint Mungo muraali |
Koska tämä maalaus oli se tärkein, päätettiin ettei lähdetä etsimään muita vaan mennään katsomaan suuri Glasgow katedraali missä ei olla aiemmin käyty. Katedraali oli valtava, sen rakentaminen olikin kestänyt 350 vuotta. Katedraali on omistettu Saint Mungolle, Glasgow'n suojeluspyhimykselle, jonka hauta on rakennuksen alemman kirkon keskellä.
Vieressä oli St Mungo museo jonka
sisäänheittäjä kehui meille että museosta on hienot maisemat. Päätimme aloittaa alueeseen tutustumisen sieltä. Museoon oli
ilmainen sisäänpääsy, kuten aina Skotlannin museoissa. Yläkerrasta näkyi katedraali ja sen vieressä oleva hautausmaa Necropolis. Puutarhahautausmaa oli todella laaja 37 eekkeriä (vajaa 15 hehtaaria) ja siitä näkyi vain osa museon ikkunasta.
 |
Katedraali museon ikkunasta katsottuna, takana Necropolis hautausmaa |
Museossa oli upeita lasimaalauksia ikkunoissa. Auringon valo sai kuvat loistamaan, suorastaan hehkumaan. Museo oli lähinnä uskonnollista esinettä ja meillä oli niin paljon vaatetta päällä, että vain hetken oltiin sisällä.
 |
Museon lasimaalaus ikkunassa |
Yritettiin päästä katedraaliin sisään, mutta se aukesi
yleisölle vasta yhdeltä. Katedraalissa oli restaurointi meneillään, joten ihan niin kaunis se ei ollut, kuin olisi ilman rakennustelineitä. Mutta upea katseenvangitsija oli kyllä.
 |
Katedraali Necropolikselta katsottuna |
Käveltiin ylös Necropoliksen hautausmaalle ja tuntui että se
jatkui ja jatkui joka suuntaan. Paljon oli toinen toistaan hienompia muistomerkkejä. Tuuli oli aika rapsakka ylhäällä, mutta onneksi oli lämmintä päällä. Maisemat
ylhäältä oli kauniita. Aurinko meni välillä pilveen, mutta pääosin oli
kirkasta ja syksyn värit pääsi oikeuksiinsa. |
Necropolis hautakiviä |
 |
Glasgown maisemaa Necropoliskukkulalta |
Käveltiin takaisin keskustaan, oli jo iltapäivä ja käytiin
syömässä päivän keitot. Oli aika tuhti kanakeitto ja pakko oli kävelyn ja
ruokailun jälkeen mennä hetkeksi hotelliin lepuuttamaan jalkoja. Oltiin
bongattu facebookin "suomalaiset Skotlannissa" Facebook ryhmässä
toista kuukautta aiemmin kysely yhdeltä neidolta jos joku voisi tuoda hänelle pienen salmiakkikossun Suomesta. Koska aikataulut osui yksiin, niin
sovittiin että tuodaan. Hän tuli siten iltapäivällä koiransa kanssa moikkaamaan
meitä ja sai pullonsa. Täällä on kovasti esillä tuleva halloween viikonloppu ja
hänkin oli ollut koiransa kanssa halloweenkuvaksissa. Koiralla oli päällä
luurankoviitta ja tekoverta päässä. Laittoi meille myöhemmin kuvan koirasta
kuvauksissa, kaikkea ne keksiikin.
Nälkä alkoi tulla ja käveltiin Bon Accordiin syömään. Aika paljon roskaa pyöri kaduilla.
Asunnottomien pahvit oli lähteneet nurkista ja oli sikinsokin, samoin tietöistä
kertovat kyltit oli kaatuneina. Välillä talojen välissä tuuli tuntui
tuulitunnelissa tosi kovalta, mutta eteenpäin pääsi. Oli sovittu jo ennen
matkaa, että se meistä, kenelle osuu tähän päivään pyöreät synttärit, saan päättää missä syödään. Valinta oli Bon Accord, koska sieltä saa hyvää ruokaa joka ei ole upporasvapaistettu. Vaihdettiin ranskalaiset keitettyihin perunoihin ja liha oli
niin pehmeää ja suussasulavaa, että ilman hampaitakin olisi pärjännyt.
Jälkkäriksi otettiin vanilijajäätelöä ja kaksi 30vuotiasta
viskiä. Hyvä valinta sapuskalle, kokonaisuus oli herkullinen. Ruuan jälkeen käveltiin vatsa täynnä vajaa puoltuntia hotellille ja ilta olikin täysi.
 |
Synttärisapuskalla Bon Accordissa
|
21.10.2024 Maanantaiaamuna oli vielä myrskyn jälkeistä
puuskittaista tuulta ilmassa. Nautittiin rauhassa runsas aamupala ja otettiin
hetki iisisti. Kympin aikaan oli sateet jo loppuneet ja aurinko noussut ylös.
Lähdettiin kävelemään puolisen tunnin kävelymatkan päässä olevaan museoon.
Kaupungin keskustassa, korkeiden talojen välissä tuuli oli tosi voimakasta.
Huivi ja hanskat ei olleet yhtään liikaa, vaikka lämpöä oli kuitenkin 8
astetta. Aurinko tuli ja meni pilvien taakse, välillä värjäten syksyn värit
tosi kauniiksi. Käveltiin Kelvingrove puiston läpi ja ihmeteltiin kovaa virtaa Kelvin joessa, joka virtasi puiston läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti