29 Manchester - Glasgow - Edinburgh

Lauantai 3.5.2025 Lennettiin Finnairin suoralla lennolla Manchesteriin. Hyvä tuuri kävi, koska perjantaina lakkojen takia monet lennot oli peruttu, mutta lauantain lento lähti aikataulun mukaisesti. Liput oli ostettu bisnekseen, eli käytiin ensin loungessa syömässä aamupala ja sitten aikataulun mukaan päästiin koneeseen. Koneessa ei ollut ruokaa tarjolla, johtuen edellisen päivän maahuolinnan lakoista.

Finnairin Loungen aamupalaa

Espoon yllä tutut maisemat

Keli oli upea, hyvin näkyi maisemat, kun lähdettiin kaartamaan Vantaalta länteen. Espoosta tunnistettiin monia paikkoja. Lento meni kuin huomaamatta. Manchesterin kentällä ei ollut ruuhkaa ja matkalaukut saatiin nopeasti. Junaliput ostettiin asemalta ja 20min päästä oltiin keskustassa. Hotelli oltiin valittu ihan keskustasta, juna-aseman vierestä. Suht helposti löydettiin perille. Hyvä tuuri oli, kun saatiin huoneet jo aamupäivällä 10:30, eli saatiin tavarat huoneeseen ja päästiin lähtemään kaupungille kävelemään.

Alettiin etsimään ruokapaikkaa. Pari paikkaa ihan keskustassa katsottiin, mutta ne oli täynnä. Hetken päästä löytyi iso pubi, josta sai aamupalaa, vaikka kello oli jo 11. Tuhdit aamupalat syötiin ja katsottiin menoa, useita poikaporukoita oli jo meno kengässä. Päivän aikana nähtiin paljon polttariporukoita, niin tyttö- kuin poikaporukoita. Vaikka eivät olleet (vielä) humalassa, niin meteliä saivat kyllä aikaiseksi.

Manchesterissa aamupa lounaaksi

Oltiin etukäteen käyty läpi Manchesterin nähtävyyksiä ja paikkoja, joita haluttiin nähdä. Etsittiin yhtä katedraalia, joka oli kuvissa tosi kaunis sisältä ja sen vieressä oli kiva terassialue vanhoine taloineen. Ei millään meinannut löytyä, vaikka oltiin otettu google kartan reittioppaan kuvia talteen. Englannissa oli ollut viikolla hellekausi, mutta tiedettiin, että ilma alkaa viilenemään. Ei satanut ja tuuli oli melko viileä, mutta sopivasti kun oli päällä, niin mukava ulkoilla. Paikalliset oli osin t-paidassa ja/tai shortseissa. Hyvin erotti vaatetuksesta kuka on turisti ja kuka on paikallinen.

Sitten muistettiin, että googlen karttasovellus ottaa satelliitista tiedon, joten ei tarvitse pitää dataroumingia päällä ja lopulta reaaliaikaisen kartan kanssa löydettiin se useamman tunnin ajan etsitty Katedraali ja vieressä oleva idyllinen terassialue Shambles Square. Tulipahan kävellessä ydinkeskusta melko tutuksi.

Manchesterin katetdraali sisältä

Shambles aukio

Jatkettiin vielä kävelyä ympäri keskustaa. Pistäydyttiin Gini tislaamolla kierrosta ei sisällä tehty, mutta tislauspannut kurkattiin ja gin-tonicit nautittiin.

Ginitislaamon pannut

Kyllähän Englannissa Gin Tonic pitää nauttia

Käveltiin vähän syrjempään mistä löydettiin kiva pubi, sinne istahdettiin. Ja neljän aikaan baari oli aivan täynnä. Vessassa oli vanhanaikaiset vessan vetimet, sellaiset narut mistä vedettiin. Muutenkin ihana vanha paikka. Hetken tauon jälkeen käveltiin uutta reittiä takaisin hotellille. Matkalla ihailtiin maisemia. Keskustassa on paljon korkeita taloja, sielläkin uusia ja vanhoja sekaisin. Vähän laidemmalla talot vanhempia ja seassa ihanan vanhoja taloja. Ja niissä tietty pubi. Kävely päivällä tuli molempien puhelimien mukaan 14,9 kilometriä, joten tulihan sitä kierrettyä. Mukava ensimmäinen päivä Manchesterissa.

Vanha rakennus jossa pubi

4.5.2025 Sunnuntaina, oli aamulla viileähkö ilma. Käytiin vasta kasin jälkeen aamupalalla ja alettiin suunnittelemaan päivän ohjelmaa. Käytiin juna-asemalla tulostamassa automaatista liput, jotka oltiin ostettu etukäteen tulevaa Glasgow’n matkaa varten. Keskustassa kaupat oli vielä pääosin kiinni, ihmisiä oli melko vähän liikkeellä. Meillä oli aamulla hotellin vaihto tien toiselle puolelle. Koska Finnair perui meidän alkuperäisen lennon sunnuntaina ja jouduttiin vaihtamaan lento lauantaille, eikä saatu enää lisäyötä samaan hotelliin, josta oltiin etukäteen varattu 2 yötä. Ensimmäinen yö oltiin siksi varattu Holiday Innin (240eur yö sisältäen aamiaisen). Seuraavat 2 yötä olimme jo aiemmin varanneet Premier Inn hotellista 165eur yhteensä, sisältäen aamupalan. Joten käytiin aamupäivällä viemässä matkalaukut Premier Inn hotelliin ja lähdettiin kävelemään keskustaan.

Päivän teemana oli Transport Museo Googlen mukaan matka-aika olsi kävellen 45min. Ydinkeskustan jälkeen maisema muuttui matalimmiksi taloiksi. Oli sunnuntai ja puolipäivä lähestyi, ihmisiä oli menossa kirkonmenoihin ja tosi kauniisti oli lapset puettu ja aikuisillakin parasta päällä.  Monikulttuurisella alueella oltiin. Yhtä ainoaa koiraa ei nähty missään tällä alueella. Keli oli lämminnyt jo aamusta ja lämminhän siinä tuli kävellessä.  Kello jo yli puolen päivän kun päästiin perille, joten  aloitettiin kevyellä lounaalla. Museo oli iso, kaksi suurta hallia. Busseja oli tosi paljon erinlaisia. Lisäksi myös muita vanhoja avoneuvoja. Lisäksi oli mm. rahastajien historiaa, vanhoja bussivarikon toimistohuoneita jne.

Trasnport museossa

Bussin sisältä

Vanha katukunnossapitoauto joka siirrtyi myöhemmin Manchesterin lentokentälle

Aikamme kierreltiin ja lähdettiin kävelemään takaisin kohti kaupunkia. Ilma oli lämminnyt mukavasti ja kiva oli kävellä kohti edessä näkyviä korkeita taloja. Matka tuntui lyhyemmältä takaisinpäin, ehkä siksi, kun ei tarvinnut risteyksissä kartasta tarkistaa mihin päin pitää mennä.

Keskustan korkeat talot häämöttää

Käytiin juomassa yhdessä pubissa oluet, mutta fudismatsi oli menossa ja aika meteli baarissa. Onneksi löytyi peränurkasta hiljainen tila, jossa voitiin istua jalat penkillä huilaten. Alettiin jo miettimään illan ruokapaikkaa, koska sen löytäminen tuntui haasteelliselta. Porukkaa oli paljon liikkeellä ja ravintolat täysi. Käytiin yhdellä vähän sivukujalla missä oli jokunen varteenotettava ruokapaikka. Molemmissa musiikki huusi niin täysillä, että ei iskenyt siihen että olisi sinne menty. Päädyttiin sitten että mennään yhteen hotellin lähellä olevaan pubiin syömään pubiruokaa. No siellä oli iso lappu että tänään ei ruokaa saatavilla ja fudista tuli telkkarista ja pubi täysi. Eipä muuta kun luovutettiin. Mentiin hotellin suihkuun ja kun hotellin ravintola aukesi viideltä, mentiin alakertaan syömään. Kanaa pekonilla ja ranskalaiset. Nälkä lähti, eli ajoi asiansa, vaikkei  ihan sitä ollut mitä oltiin ajateltu. Kävelyä tuli taas päivään 14,7km joten vatsan ääreen telkkaria katsomaan ja ajoissa uneen.

Hotellissa iltaruualla

5.5.2025 Maanantai oli bank holiday, eli vapaapäivä paikallisilla. Aamulla oli kylmä, joten aamupalan jälkeen venytettiin lähtöä melkein kymppiin, ennen kuin lähdettiin liikenteeseen. Aurinko tuli ja meni, mutta lämpöä oli vain reilusti alle 10c. Kohteena oli People's History museo eli museo joka kertoi demokratian noususta, lähinnä banderollein ja kuvin. Kartan kanssa lähdettiin etsimään paikkaa suunnasta, jossa ei oltu vielä kävelty. Helposti löydettiin kohde ja ihana oli päästä sisälle lämpimään. Ensimmäinen kerros oli vanhempaa historiaa, toinen taisi alkaa Thatcherin kaudesta. Olisi pitänyt kamalasti lukea tekstejä ja tutkia, joten meidän kohdalta oli aika nopeasti kierretty. 

Museon tekstejä

Kiva kahvila oli missä kahvin kanssa puoliksi hyvä banaanikakun pala. Se oli museon paras anti meille.
Museon vieressä oli oikeuslaitos, oli aika erikoinen rakennus. Mutta nämä kaksi jäi kyllä jälkeen joen toisella puolella olevasta ”vihreästä talosta” Sitä ei käyty vieressä katsomassa, mutta hieno oli kasvillisuuksineen. Kaksi kaupungin museota jäi täällä reissulla katsomatta, mutta ne oli maanantaina kiinni.

Oikeustalo vasemmalla, museo ruskea rakennus

Museo vasemmalla, joen toisella puolella kaunis talo jossa kasvillisuutta

Joenrantaa kohti keskustaa

Jatkettiin matkaa joen vartta pitkin. Joen varrella oli sekä asuin- että toimistotaloja. Kauniita taloja oli paljon. Lopulta putkahdettiin sen saman Katedraalin luo, mitä ekana päivänä etsittiin, kun pyörittiin ihan väärän kirkon luona. Nähtiinpä nyt talo toisesta suunnasta ja ihan kaunis rakennus olikin.

Katedraali

Aurinko tuli ja meni, säätila vaihteli koko päivän. Mutta ei satanut. Välillä tuntui että heti kun oli saanut kuvan otettua, niin hetken päästä paikka kylpi auringossa. Nopeat oli kelivaihtelut.

Keskustassa oli foodmarket, ihana ruoka tuoksui kun käveli koijuen välissä. Iltapäivä oli jo niin pitkällä, että ei haluttu raskaasti syödä. Joten ostettiin välipalalounaaksi kivat hodarit. Siinäkin oli taikina paistettu upporasvassa, kuten täällä tapana. Nakki sisältä oli kyllä hyvä

Käytiin yhdessä mukavan näköisessä pubissa jossa ei ollut ketään meidän lisäksi. Kyseltiin myyjältä tarvitseeko varata pöytä illaksi jos tulemme syömään. Kertoi että heillä on keittiö kiinni illalla. Kirjoitti sitten ystävällisesti suosituksena viisi paikkaa, joissa saa hyvää pubiruokaa illalla. Käytiin väillä hotellilla ja sitten käytiin etsimässä nuo suositellut ruokapaikat. Oli ihan kivan näköisiä, mutta ei mikään ollut yksi ylitse muiden. Ja meidän onneksi tänään ei ollut paikallista fudismatsia, eli syömään mahtuisi kun baarit ei olleet täysi fudisporukkaa. Löydettiin kiva irlantilainen pubi, missä istuttiin illalla syömässä hampurilaiset ja katsottiin kävelykadulla risteilevää porukkaa. Täytyy kehua että oli kyllä tosi hyvä purilainen. 2 ohuehkoa, mutta tosi mehukasta ja maukasta pihviä. Ranskalaisetkin oli täydellisiä. Erittäin onnistunut ruokapaikan valinta. Kävelyä päivään tuli reilu 13km ja taas vanhan kaavan mukaan, ajoissa nukkumaan

Irkkubaarin herkulliset burgerit

6.5.205 Tiistaina aamupalan jälkeen huilattiin hetken ja sitten käveltiin n.5min matka juna-asemalle. Juna lähtöaika oli 9:20 kohti Glasgow’ta ja matka-aika aikataulun mukaan 3h20min. Oltiin ajoissa asemalla, katseltiin ihmisvilinää ja ennen ysiä siirryttiin sitten portista sisään meidän lähtölaiturille, joka oli pitkällä aseman keskustasta. Vain hetkeä ennen junanlähtöä, tuli kuulutus, että juna peruttu ja asemataululta hävisi meidän junan tiedot. Voi pippuri!! Siinä oli muitakin harmistuneita matkalaukkuineen ja eipä auttanut muu, kuin lähteä takaisin kohti juna-aseman ydintä ja siellä olevaa lipunmyyntiä. Kysyttiin koska lähtee seuraava juna ja kelpaako meidän liput siihen. (oltiin ostettu liput jo useita kuukausia sitten suht edullisesti 41eur kahdelta henkilöltä). Virkailija kehoitta menemään laiturille 3 ja kysymään sieltä. Siellä olikin tosi ystävällinen mies, itsekkin Glasgow’sta ja hän kertoi ettei kukaan tiedä vielä mikä ongelma raiteilla on ja ei tiedä lähteekö seuraavaa junaa. Hän ehdotti että mentäisiin puolen tunnin päästä lähtevällä junalla Prestoniin ja siellä yritettäisiin selvittää miten jatkaa. Toisti monta kertaa että Hopefully (toivottavasti) siellä selviää ja pääsette eteenpäin. No kuulosti turhan riskialttiilta. Kysyttiin lähteekö bussia ja hän sanoi, että se kestää 5,5h ja on tosi pitkästyttävä matka, ei suositellut.

Pidettiin sitten mietintätauko. Katsottiin jo lentojakin, mutta olisi ollut ensin lento Lontooseen ja sieltä jatko Glasgow’hun ja hintakin tuhat puntaa, eli se unohdettiin. Kävin lipputiskillä pyytämässä rahoja takaisin junalipusta, mutta koska netin kautta ostettu, ei onnistunut. Koska ei tietoa miten junaliikenne etenisi Glasgow’hun, päätettiin lähteä bussilla. Vaikka oltiin useampana päivänä kierrelty Manchesteria ympäriinsä, todettiin, ettei oltu nähty pitkänmatkan bussiasemaa, vain lähibusseja. Kiva poliisitäti sitten opasti meidät matkaan ja lähdettiin matkalaukkujen kanssa kohti bussiasemaa toivoen, että seuraavan bussin kyytiin mahtuu. Suht helposti löydettiin piilossa ollut bussiasema, vain yhdeltä piti matkalla kysyä apua. Asemalla ei ollut lipunmyyntipistettä, vain automaatti josta ostettiin liput 10:30 lähtevään bussiin. Liput maksoi yhteensä 79eur.

Asemalla oli nuori pimu joka kuulutteli busseja, oli työhönsä ja meihin kyseleviin turisteihin kyllästynyt. Yritin selvittää onko bussissa vessataukoa, mutta sanoi ettei tiedä, käski kysyä kuskilta kun bussi tulee. No hätäisesti asemalla olevaan kalliiseen kiskaan ostamaan pari sämpylää ja lisää vesipulloa. Eiköhän niillä pärjäisi. Sipsipussi ja banaani meillä oli ennestään. Bussi tuli ajallaan, oli lähtenyt 7:30 Birminghamista, joten kyydissä oli jo matkustajia. Koko matkan ilmastointi oli hyvä, ei kuuma eikä kylmä, ei vetänyt. Penkeissä oli hyvä istua. Ilma oli kuin morsian, vihreitä nummia lampaineen, joten mikäs siinä oli matkustaa, vaikkakin pitkä siirtymä tiedossa.

Bussimaisemaa

Paras oli kuitenkin vasta edessä. Kahdeltatoista kurvattiin johonkin isoon taukoalueeseen, mistä meillä ei ollut tietoa etukäteen. Paikka oli Tebay services Oli valtavasti parkkitilaa, paljon autoja ja kuski sanoi, että puolen tunnin tauko ja kaikkien on poistuttava bussista. Oli kyllä viimeisenpäälle mietitty taukopaikka. Naisten vessassa oli varmaan 20 koppia. Ruokaa, kahvia jne sai monelta linjalta ja maksupisteitä oli paljon. Istumapaikkoja runsaasti sisällä ja ulkona. Ei pitkiä jonotusaikoja, aivan loistavasti järjestetty iso taukopaikka keskellä ei mitään. Otettiin Steak pie eli lihasoosia ja piirakka, lisukkeeksi ranskalaisia. Oltiin jo syöty sämpylät bussissa, joten ei mikään kova nälkä. Yksi annos puoliksi riitti loistavaksi. Aurinko paisto ja oli lämmin, kyllä tuntui lomalta, eikä junamatkan peruuntuminen harmittanut enää. Maisemat oli kauniita. Ei tiedetty paikan historiaa, kun siellä oltiin, jälkeenpäin selvisi, että tilan läpi oli rakennettu aikanaan moottoritie ja siitä kaikki oli saanut alkunsa. Mielenkiintoinen video heidän kotisivuillaan, kannattaa katsoa.

Taukopaikalla lounaalla

Tebay Service taukopaikka

Taukopaikan maisemaa

Matka jatkui tauon jälkeen. Googlen kartasta seurattiin koska siirrytään Skotlannin puolelle. Siitä alkoikin pikkuhiljaa maisemat paranemaan. Alkoi tulla korkeampaa vuoristoa, korvat meni aina välillä lukkoon, kun noustiin vuorta ylös. Kuvattiin taas maisemia, mutta eihän ne kuvissa näytä miltään. Vuoret litistyy kuvissa kukkuloiksi.

Saapuminen Stkolannin puolelle

Bussimaisemaa Skotlannin puolelta

Matka meni lopulta yllättävän kivutomasti. Glasgow’hun tultiin suunniteltua myöhemmin, eli päästiin suoraan kirjaantumaan hotelliin. Hotellina vanha tuttu Premier Inn  joka ihan keskustassa, bussiaseman vieressä. Vietiin laukut huoneeseen ja lähdettiin nauttimaan ulos lämpöisestä ilmasta. Terassille teki mieli päästä. Arveltiin, että keskustan ytimen terassille ei mahduta, joten lähdettiin kävelemään vähän sivummalle. Terasseja oli paljon vähemmän kuin stadin keskustassa. Pidemmältä löydettiin yks pieni terassi, missä nautittiin oluet. Kyllä tuntui lomalta!

Käveltiin etäämmällä olevaan tuttuun Bon accord pubiin, jossa käydään perinteisesti syömässä. takuuvarma hyvä ruoka. Otettiin sama Steak pie kun päivällä, mutta tässä oli tosiaan maku mukana. Se liha oli taivaallista, pehmeää ja maukasta. Kyllä kannatti kävellä vähän pidemmälle. Ruokailun jälkeen käveltiin hotellille. Saatiin kuitenkin tähänkin päivään 7km kävelyä, vaikka iso osa päivästä meni bussissa istuen. Olipa kiva olla Skotlannissa taas!

Steak Pie, lihasoosi keitetyillä perunoilla

7.5.2025 Keskiviikkona päätettiin ettei lähdetä mihinkään päiväretkelle, vaan pysytä kaupungissa. Joen rannalla oli iso puisto, jossa ei oltu koskaan käyty. Se oli päivän teemana. Lähtö venyi melkein kymppiin ja vieläkin oli sen verran viileä, että pitkähihaista sai laittaa tuulitakin alle. Käveltiin ensin joen rantaan ja siitä lähdettiin kohti puistoa. Mukavia maalauksia oli tehty joenrannan seinämiin.

Maalauksia joen rannan seinämillä

Puiston portille päästyämme, huomattiin joen toisella puolella pelastusveneitä. No nehän piti tietysti ensin mennä katsomaan. Lähempää huomattiin, että olikin paljon merikoulun näköistä pelastusvälinettä. Mentiin siihen vierelle katsomaan, mutta siellä luki vain Glasgow koulu, ei erillistä mainintaa merikoulusta tms. Mitään harjoitusta tai muuta ei ollut pihalla, joten lähdettiin puistoon.

Glasgown koulu

Puisto oli valtava. Oli puita ja puskia ja vaikka mitä. Isoja alueita, missä oli kuihtuneita narsisseja, eli ollut varmaan tosi upea, kun ne isot alueet olivat kukassa. Kirsikka- ja muut kukkivat puut olivat jo parhaan loistonsa menettänyt, mutta hienoa nähtävää oli silti. Joessa uiskenteli paljon joutsenia. Ilmakin lämpeni niin, että takkia sai jo avata.

Glasgown Green puiston portti, McLennan Arch

Glasgow Green puiston pääväylä

Lopulta todettiin, että puisto on niin valtava, ettei sitä kokonaan jakseta kävellä, sunnilleen tunnin kierros itse puistossa tehtiin ja ei varmaan kolmasosaakaan kävelty. Päivä lämpeni ja vähän nälkäkin tuli. Päätettiin lähteä Clydeside tislaamolle jonka nettisivuilta oltiin aamulta tarkistettu onko kahvila auki. Nettisivut ei kertoneet että kahvila olisi kiinni, eli lähdettiin kävelemään sinne. Ilma oli lämminnyt paljon, välillä tarkeni kävellä t-paidassa. Toki joelta tuleva tuuli välillä vaati vähän pitkähihaista päälle.

Clydeside tislaamo

Perille päästiin ja innoissaan kohti kahvilaa, mutta se oli remontissa. Kertoivat että aukeaa joskus keväällä. Voi sääli, nälkä olisi ollut. Eipä auttanut muu kuin lähteä kohti keskustaa. Jonkin ajan päästä alkoi tulla ruokapaikkoja, valittiin summassa kivan näköinen, jossa terassi, mihin pääsi varjoon istumaan. Otettiin voileivät jonka päällä oli pehmeää possua. Lopputulos oli loistava! Esillelaitto kuin taideteos ja makukin huumaava. Isoja paljoja grillikylkeä joka oli tosi maukasta. Aivan liian suuri annos, mutta niin hyvää, että kaikki oli syötävä.

Lounasleipä kuin taideteos

Vatsa täynnä lähdettiin löntystämään kohti keskustaa. Pyörähdettiin Pot still viskibaarissa, käytiin hotellissa antamassa jalkojen levätä.

Pot Still viskibaarissa

Illalla käveltiin vielä sinne samaiseen viskibaariin syömään, missä edellisenäkin iltana syötiin. Nyt otetiin kanaa muusilla. Hagginsia oli tuhdisti kanan välissä. Valtava annos, ei millään jaksanut syödä kaikkea. Erittäin maukas ateria jälleen.

Kanaa hagginsillä ja muusilla

Hotellilla oltiin illalla joskus seitsemän jälkeen. Päivän kävelyksi tuli 18,5km se kyllä tuntui jo päivällä jaloissa.

8.5.2025 Perjantaina syötiin hotellilla aamupala. Vaikka skotlantilainen aamupala onkin erittäin herkullista, tuli parina aamuna tilattua myös puuroa aamupalalle. Tosi hyvää puuroa oli ja annos oli valtava. Puurohiutaleita on pariinkin kertaan aiemmin tuotu tuliaisina kotiin koska puuro maistuu jotenkin niin hyvälle Skotlannissa.

Puurovaihtoehto aamupalalla

Käytiin kaupungilla ostamassa tuliaisia, mm. haggista ja laitetiin laukut kasaan ja matkustettiin bussilla Glasgown bussiasemalta Edinburghin lentokentälle. 17euroa maksoi kahdelta bussimatka, reilun tunnin kesti. Hotelli oltiin varattu Hilton hotellista joka oli ihan lyhyen kävelymatkan päästä lentokentästä. 212eur maksoi yö aamupalalla. Hieman halvemmalta olisi saanut vähän pidempää, mutta haluttiin kävelymatkan päästä kentästä. Huone saatiin heti ja vaihdettiin vähän kevyempää päälle ja lähdettiin Edinburghin keskustaan. Useampi bussiyhtiö lähtee kentältä keskustaan, otetiin ensimmäinen joka tuli vastaan. 16,9eur kahdelta oli menopaluu lippu, eli ei tullut kalliiksi koukata matkalaukkuja välillä hotellille.

Edinburgh kävelykatu

Bussista jäätiin ihan keskustassa. Käytiin ostokadulta vähän syrjemmässä syömässä pienet välipalat. Tilattiin yhteiseksi annos haggista. Upporasvassa paistettuahan sekin oli, mutta oikein maukas välipala oli!

Haggista viskisoosilla

Käveltiin vanhassa kaupungissa. Kadut oli osin remontissa, mikä sai hetkellisesti ihmisruuhkan tuntumaan paljolta. Toki oli turisteja paljon liikkellä, ilmakin oli mitä hienoin. Vanhan kaupungin kierroksen jälkeen tultiin takaisin Princes Streetille, pääostoskadulle. Scott Monument, Sir Walther Scottin muistomerkki loisti kauniina sinistä taivasta vasten. Pyörähdettiin Dirty Dick's pubissa, terassilla tarkeni hyvin istua auringossa. Myöhemmin iltapäivästä lähdettiin takaisin kohti lentokenttää

Scott Monument ja turistit

Bussin ikkunasta turistikuva Edinburghin linnasta

Illalla syötiin hotellin baarissa ja ajoissa mentiin nukkumaan. Pe 9.5 käveltiin aamulla lentokentälle. Päästiin suoraan tiskille jättämään laukut. Turvatarkastus meni nopeasti. Loungessa istuttiin jonkun aikaa ja Finnairin kone lähti 8:25 ajallaan kohti Helsinkiä. Keli oli hieno ja maisemat nousussa kauniita. Skotlanti jätti taas hyvän mielen. Siellä on aina mukava lomailla!

Edinburgh jää taakse

Finnair tarjosi tuhdin ja herkullisen ruuan

28 Edinburgh- Elgin- Glasgow

Keskiviikkona  16.10.2024 Lennettiin Finnairin aamulennolla Edinburghiin. . Nyt Skotlannin reissun ajankohta on poikkeuksellisesti vasta syksyllä, johtuen perhesyistä. Toiveena olisi ollut päästä Raaseyn tislaamolle. Se sijaitsee saarella jossa ei olla käyty. Mutta sinne on 2 lauttaa matkalla ja syksyllä lautat usein perutaan tuulen takia, joten Raasey jäi johonkin tulevaisuuden reissuun. 

Aamulla oli aikainen lähtö, jätettiin auto kentälle parkkiin ja päästiin kentän turvatarkastusten läpi. Käytiin kentällä loungessa heti 05:35 kun avasivat sen. Syötiin siellä ensimmäinen aamupala ja uusinta vielä koneessa.

Lentokoneen ateria

Lentoaika oli 2h 40 min ja matka meni nopeasti. Vettä satoi kaatamalla kun oltiin perillä, mutta onneksi koneesta ulostullessa ei ollut pitkä kävely terminaaliin. Kun päästiin kentältä pihalle, niin enää tihkui vähän. Hypättiin lentoasemalta ratikkaan ja ajettiin Edinburghin keskustaan. Meillä oli hotelli ihan keskustassa, pääostoskadun takana olevan kävelykadun varrella. Vietiin matkalaukut hotelliin ja lähdettiin kävelemään keskustasta lähteen noin tunnin päähän missä oli Heartsin (jalkapallojoukkue) stadion ja heidän myymälä. Katseltiin ympärille ja käveltiin takasin keskustaan. Pieni tihku välillä, muuten ihan hyvä keli. Pidettiin lounastauko ja syötiin  puoliksi naksokset viskissoosilla ja haggiksella. Juustoakin oli runsaasti. Tästä oli terveysruoka kaukana. Hyvin piti yksi annos puoliksi nälkää pitkään 

Naksokset, viskisoosi, haggins ja paljon juustoa

Päätettiin kävellä vielä keskustasta länteen olevalle Hibernian jalkapallojoukkueen myymälään. Välillä tuli uskonpuute löydetäänkö perille, mutta lopulta sekin paikka löytyi. Kai siitä tuli vajaa 15km kävelyä ja kello oli vasta kolme iltapäivällä, mutta aamun aikaisen herätyksen ja päivän kävelyn jälkeen, oltiin niin poikki, että kun hotellihuone saatiin, oli pakko mennä hetkeksi pitkäkseen. Eipä sitä sitten illalla muuta jaksanut, kun käytiin oluella ja syömässä ja ajoissa nukkumaan.

Edinburhgin keskustassa kävelemässä

Jalkapallokenttien kaupat

Torstaina 17.10.2024 herättiin ajoissa, kuten aina. Käytiin vähän ulkoilemassa ja mentiin seiskan aikaan aamupalalle. Kyllä tuntui taas niin herkulliselta kunnon Skotlantilainen tuhti aamiainen. Pikkuhiljaa pakattiin kamat ja käveltiin juna-asemalle. Juna lähti kohti Aberdeenia 10:28 ja siellä oltiin yhdeltä. 40min jäi vaihtoaikaa seuraavaa junaan. Upea aurinkoinen päivä, lämpötila oli15 astetta. Ensin tuntui ettei syksyn värejä näy ollenkaan. Mutta kun matkattiin pohjoisemmaksi, alkoi puut muuttamaan värejä. Välillä oli ihan vihreitä peltoja, välillä keltaisia. Lehmiä ja lampaita oli tasaisin väliajoin. Muuttolintujakin lensi isoina parvina.

Junamaisemaa

Junamaisemaa

Junamaisemaa meren ääreltä

Perillä Elginissä oltiin kolmen jälkeen iltapäivällä. Käveltiin meidän majapaikkaan West End Guesthouse. Vartin verran vedeltiin matkalaukkuja perässä ja oltiin kohteessa. Mukava herra otti meidät vastaan ja ohjasi toisessa kerroksessa olevaan huoneeseen. Siisti huone, tilava vessa ja suihkussa hyvä paine. Oltiin varattu neljä yötä täältä ja huone näytti hyvin toimivalta tähän.

Elgin on pieni kylä, kävelykatu meni kahdessa osassa kylän läpi. Talot oli vanhoja, pääosin matalia. Pienen kylän rauhan aisti jo ensikävelyllä kylän läpi. Paljon oli tyhjiä kivijalkaliikkeitä ja paljon oli partureita ja kynsistudioita. Joka nurkassa ei ollut pitzerioita. Positiivista sekin, että sähköpotkulautoja ei ollut yhtään. Aurinko paistoi, osin pilven takaa, mutta tuuli ja syksyn koleus teki sen, että vaatetta sai olla tuulenpitävästi päällä. Ennen kotoalähtöä katsottiin, että yöksi luvattiin jo aste pari pakkasta, mutta ei kuitenkaan niin alas pudonnut. Hanskat oli molemmilla, tosin matkalaukussa huoneessa, mutta kerrasta oppineena, ne oli myöhemmin jopa kädessä

Elginin keskusta

Päätettiin etsiä pieni paikallinen pubi ja kaksi sellaista (vain!) löydettiinkin keskustasta, mutta molempiin kävi vain käteinen. Käytiin juomassa pienet oluet, jotka maksoi enemmän kuin isot tuopit ison ketjun ravintolassa parinsadan metrin päässä. Mutta päästiin paikallisten paikkaan, mikä on aina tavoite. Käytiin myös siellä ketjun isommassa paikassa, siellä oli asiakkaita vauvasta vaariin, paljon paikallisiakin. Hinnat huokeita, ruuatkin hinnoiteltu niin, että hintaan kuului tuoppi tai limu. Täysin persoonaton paikka ja katsottiin kun ruokia vietiin pöytään, että kaikki näytti upporasvassa tehdyiltä. Mentiin toiseen paikkaan syömään, kalliimpi, mutta viihtyisämpi. Otettiin kanansiipi ja kuinka ollakkaan, sekin tuli upporasvassa valmistettuna pöytään. Mutta nälkä lähti, se oli pääasia.

Perjantaina 18.10.2024 käytiin ennen kuutta aamukävelyllä. Hieno, iso kuu loisti läheisen sairaalan kellon kanssa kilpaa. Superkuu oli lehtitietojen mukaan. Hieno oli, vaikka kuva ei tee oikeutta. Kaupungin läpi kulki aikamoinen rekkaliikenne, viuhtoivat yllättävän kovaa ohi siinä, kun turistit tuijotteli kuuta.

Täysikuu aamulenkillä

Aamupalalla tutustuttiin toiseen mukavaan isäntään. Mukava herraspari piti majapaikkaa. Aamupala oli hyvä, edellisenä päivänä oltiin kerrottu mitä halutaan ja suoraan pannulta tuotiin pöytään. Aamupalan sulattelun jälkeen lähettiin kävelemään Glen Moray tislaamolle. Reitti oltiin katsottu kartasta valmiiksi ja näytti selkeältä, isoa tietä pitkin ja yksi käännös ja sitten oltaisiin perillä. Selkeä reitti ja reilussa vartissa oltiin perillä. 

Glen Moray tislaamo

Glen Morayn tislaamo, entinen verotarkastajan talo

Tislaamo aukesi ysiltä, eli hetki jouduttiin odottamaan. Meidän lisäksi paikalla oli saksalainen pariskunta, joka tuli myös puolelta lähtevälle tislaamokierrokselle. Eli nelistään mentiin oppaan perässä läpi tislaamon. Tämä oli meille 38:s eri Skotlantilaisessa tislaamossa tehty kierros, eli ne tarinat veden lämpötilasta ja ohran rikkomisesta osiin, menee kuulemattomille korville. Enemmän kiinnostaa nähdä tilat ja toimintatavat ja ennen kaikkea varasto. Se on aina kaikkein kiehtovin.

Glen Moray tislaamon pannut

Glen Moray varasto

Kierrokseen kuului lopuksi 2 maistiaista heidän viskeistä. Heillä oli 3 eri tynnyriä mistä sai itse pullottaa matkamuistoksi oman pullotteen. Oltiin pullotettu siellä oma pullo 10 vuotta aikaisemmin, joten oli aika jo pullottaa uusi. Oltiin tilattu meille yhteiseksi maistiaiset tynnyreistä ja ne odottikin meitä pöydässä kierroksen jälkeen.

Vaihtoehdot tynnyreistä, joista voi valita oman pullotteen

Maistettiin vaihtoehdot ja valittiin näistä Moscatel Cask Finish vuoden 2015 täytöstä. Pullo maksoi 60 puntaa (73,9 eur)

Oman pullon pullotus

Lounas tislaamolla alkoi vasta myöhemmin, joten syötiin vain skonssit jonka jälkeen käveltiin takaisin majapaikkaan. Matkalla ei ihmisiä nähty, paitsi 2 kundia tuli vastaan ja meidän kohdalla totesivat Morjens. Vähän katsottiin huuli pyöreänä, totesivat vain että Haltin takeista tunnistettiin. Haltia oli heilläkin päällä. Eli kyllä Suomalainen toisensa tuntee, vaikkei suuta avaisikaan. Mukava kohtaaminen, pari sanaa vaihdettiin, tislaamolle olivat hekin matkalla.

Vietiin tavarat huoneeseen, hetki oikaistiin ja lähdettiin kylälle kävelemään. Melko lähellä meidän majapaikkaa, on miespatsas korkealla tolapan päällä. Hyvä maamerkki. The Duke of Gordon Monument nimeltään. Patsaan juurella oli näköalapaikka mistä näki yli kylän. 

The Duke of Gordon patsas

Patsaan näköalapaikalta katsottuna kaupungin katot

Kylän laitamalla oli vanha moottorimuseo, joka oli seuraavaksi kohteena. Samalla löydettiin joki, joka kiersi kaupungin. Kyseisestä joesta myös tislaamo saa vetensä. Moottorimuseo löydettiin, pihalla oli hienoja, tosi vanhoja autoja ja ovessa luki ”Open” mutta ovi oli kovasti kiinni. Eli museo jäi kiertämättä, katsottiin vain autot pihalla.

Lossie joki

Illalla käytiin syömässä siinä isossa ketjuravintolassa, otettiin hampurilaiset, että saatiin ruoka joka ei ole upporasvassa tehty. Ranskalaiset toki oli, mutta muuten ok, nälkä lähti. Palkittiin itsemme vielä vanilijajädellä. Etsittiin kyllä toista ruokapaikkaa ensin, mutta aika kuoleva oli kylän ruokatarjonta. 

Lauantai 19.10. Käytiin aamulla kävelemässä ja katsomassa miltä keli näyttää. Oltiin seurattu säätiedotuksesta sunnuntaina tulevaa myrskyä. Uutisissa ja netissä oli varoituksia, että liikenne menee sekaisin. Varottivat että kannattaa miettiä onko pakko lähteä matkustamaan ja kehoittivat varautumaan viivästyksiin kaikkialla liikenteessä.

West End Guest house majapaikkamme

Mietittiin mitä tehdään. Huone oli maksettu vielä kahdeksi yöksi ja junaliput ostettu maanantaiksi. Junassa oli 5min vaihtoaika Invernesissä, eli matka meni lännen, ei idän kautta, kuten tullessa. Uutiset varotteli tulevista lautta, juna yms peruutuksista ja luvattiin kovaa tuulta ja sadetta. Tehtiin päätös lähteä. Saatiin samaan hotelliin Glasgowhin 2 yötä varattua, mistä meillä oli jo ennalta varattu ma-ti yö. Ostettiin uudet junaliput. Aiemmin ostetut liput oli huomattavasti halvemmat, koska oli ajoissa ostettu. Lipuissa ei ollut vaihtomahdollisuutta, eli vähän tuli lisäkustannusta, mutta sellaista se.

Säätiedotus lupasi myrskyä

Aamupala syötiin ja sen jälkeen lähdettiin vielä kävelemään kaupungille. Kaupungin laidalla oli kolme isoa automarkettia, missä käytiin vähän kiertämässä. Mutta kun oli paljon päällä, niin ei sitä kauaa jaksanut kierrellä. Maamerkkinä näkyi hyvin korkealla oleva patsas. Kävelykadulla oli tori, eipä mitään ostettavaa, mutta toreja on aina kiva kierrellä. Katseltiin kylän vanhinta taloa, eipä olisi kiva asua portaita täynnä olevassa asunnossa, mutta ulospäin oli toki kaunis.

Patsas maamerkkinä

Elginin vanhin talo

Ajoissa siirryttiin juna-asemalle. Juna tuli aikataulussa ja 11:39 lähdettiin kohti Aberdeniä. Matka kesti vain n.1,5h ja oltiin perillä. Hyvä niin, koska juna oli aivan täysi viikonlopun viettoon lähteviä ihmisiä. Meteli oli aika kova ennen pääteasemaa. Vaihtoaikaa seuraavaan junaan oli 40min vaihto. Päästiin ulos henkäisemään ja lepuuttamaan korvia ja jalkoja.

Junamaisemaa

Aberdeenista juna lähti kohti Glasgowta. Nyt oli isompi juna ja vaunut merkitty selkeästi. Oltiin ekana meidän vaunussa, saatiin matkalaukut hyvin lokerikkoon ja huomattiin neljän hengen pöytäryhmä tyhjänä ja vaihdettiin omat paikat siihen. Vaunu oli melkein tyhjä, hiljainen ja matkustus nautinnollista. Kahvikärry kiersi ja sai välipalaa. Maisemat oli kauniita ja meri kimalteli välillä toisella puolella.

Glasgowssa oltiin 5h Elginistä lähdön jälkeen. Hotellille oli lyhyt matka. Saatiin huone niin että kaikki 3 yötä samassa huoneessa, vaikka 2 eri varausta. Nyt olikin tosi kiva huone. Vasta rempattu, tilavampi kuin aikaisemmin, pöytä ja tuolit. Tosi tilava veski, iso telkkari seinällä ja paljon laskutilaa tavaroille.

Premier Inn Glasgow

Jätettiin tavarat hotellille ja lähdettiin kävelemään Glasgown kaduille. Molemmilla oli tunne kuin kotiinsa olisi tullut. Käveltiin syömään tuttuun paikkaan Bon Accord ravintolaan. Tuhdisti syötiin ja tultiin ajoissa nukkumaan.

Sunnuntaiaamuna 20.10.2024 otettiin iisisti. Loikoiltiin ja katsottiin uutisista ja netistä miten tuleva myrsky vaikutti liikenteeseen. Kaikki lautat oli pysäytetty satamiin, onneksi ei menty mihinkään saarelle. Junaliikenne oli seis ja muutenkin liikenteessä häiriöitä. Ei harmittanut ettei jääty Elginiin, vaikka oli suunniteltu molemmille päiville lähistölle tislaamokierros eri tislaamoihin. 

Aamupalan herkkuja

Lähdettiin vasta yhdentoista pintaan hotellilta. Aamun sade oli jo loppunut ja aurinko tuli esiin pilvien takaa. Teemana oli lähteä ihailemaan muraaleja, eli seinämaalauksia. Oltiin jo ennalta katsottu netistä Keskustan muraalit. Karttaan oli merkitty paikat ja infoa kuvista. Teemana löytää Saint Mungo muraali, kuva joka usein tulee esiin Glasgow aiheisissa julkaisuissa. Aika pian keskustasta alkoi muraalit yliopiston rakennusten luona. Siellä niitä oli monta, upeita ja eriaiheisia.

Seinämaalaus yliopiston luona

Ei kovinkaan pitkän matkan jälkeen tuli etsimämme seinämaalaus  St Mungo  Se oli luonnossa paljon upeampi kuin kuvissa. Pienet yksityiskohdat veti puoleensa. Taiteilija Smug maalannut sen ja kuvassa oleva lintu kuvaa yhtä ihmettä, kun hän lapsena onnistui pelastamaan pienen linnun henkiin. Parasta toki kuvassa miehen elämää nähneet kasvot.

Saint Mungo muraali

Koska tämä maalaus oli se tärkein, päätettiin ettei lähdetä etsimään muita vaan mennään katsomaan suuri Glasgow katedraali missä ei olla aiemmin käyty. Katedraali oli valtava, sen rakentaminen olikin kestänyt 350 vuotta. Katedraali on omistettu Saint Mungolle, Glasgow'n suojeluspyhimykselle, jonka hauta on rakennuksen alemman kirkon keskellä.

Vieressä oli St Mungo museo jonka sisäänheittäjä kehui meille että museosta on hienot maisemat. Päätimme aloittaa alueeseen tutustumisen sieltä.  Museoon oli ilmainen sisäänpääsy, kuten aina Skotlannin museoissa. Yläkerrasta näkyi katedraali ja sen vieressä oleva hautausmaa   Necropolis.  Puutarhahautausmaa oli todella laaja 37 eekkeriä (vajaa 15 hehtaaria) ja siitä näkyi vain osa museon ikkunasta.

Katedraali museon ikkunasta katsottuna, takana Necropolis hautausmaa

Museossa oli upeita lasimaalauksia ikkunoissa. Auringon valo sai kuvat loistamaan, suorastaan hehkumaan. Museo oli lähinnä uskonnollista esinettä ja meillä oli niin paljon vaatetta päällä, että vain hetken oltiin sisällä.

Museon lasimaalaus ikkunassa

Yritettiin päästä katedraaliin sisään, mutta se aukesi yleisölle vasta yhdeltä. Katedraalissa oli restaurointi meneillään, joten ihan niin kaunis se ei ollut, kuin olisi ilman rakennustelineitä. Mutta upea katseenvangitsija oli kyllä.

Katedraali Necropolikselta katsottuna

Käveltiin ylös Necropoliksen hautausmaalle ja tuntui että se jatkui ja jatkui joka suuntaan. Paljon oli toinen toistaan hienompia muistomerkkejä. Tuuli oli aika rapsakka ylhäällä, mutta onneksi oli lämmintä päällä. Maisemat ylhäältä oli kauniita. Aurinko meni välillä pilveen, mutta pääosin oli kirkasta ja syksyn värit pääsi oikeuksiinsa.

Necropolis hautakiviä

Glasgown maisemaa Necropoliskukkulalta

Käveltiin takaisin keskustaan, oli jo iltapäivä ja käytiin syömässä päivän keitot. Oli aika tuhti kanakeitto ja pakko oli kävelyn ja ruokailun jälkeen mennä hetkeksi hotelliin lepuuttamaan jalkoja. Oltiin bongattu facebookin "suomalaiset Skotlannissa" Facebook ryhmässä toista kuukautta aiemmin kysely yhdeltä neidolta jos joku voisi tuoda hänelle pienen salmiakkikossun Suomesta. Koska aikataulut osui yksiin, niin sovittiin että tuodaan. Hän tuli siten iltapäivällä koiransa kanssa moikkaamaan meitä ja sai pullonsa. Täällä on kovasti esillä tuleva halloween viikonloppu ja hänkin oli ollut koiransa kanssa halloweenkuvaksissa. Koiralla oli päällä luurankoviitta ja tekoverta päässä. Laittoi meille myöhemmin kuvan koirasta kuvauksissa, kaikkea ne keksiikin. 

Nälkä alkoi tulla ja käveltiin Bon Accordiin syömään. Aika paljon roskaa pyöri kaduilla. Asunnottomien pahvit oli lähteneet nurkista ja oli sikinsokin, samoin tietöistä kertovat kyltit oli kaatuneina. Välillä talojen välissä tuuli tuntui tuulitunnelissa tosi kovalta, mutta eteenpäin pääsi. Oli sovittu jo ennen matkaa, että se meistä, kenelle osuu tähän päivään pyöreät synttärit, saan päättää missä syödään. Valinta oli Bon Accord, koska sieltä saa hyvää ruokaa joka ei ole upporasvapaistettu. Vaihdettiin ranskalaiset keitettyihin perunoihin ja liha oli niin pehmeää ja suussasulavaa, että ilman hampaitakin olisi pärjännyt. Jälkkäriksi otettiin vanilijajäätelöä ja kaksi 30vuotiasta viskiä. Hyvä valinta sapuskalle, kokonaisuus oli herkullinen. Ruuan jälkeen käveltiin vatsa täynnä vajaa puoltuntia hotellille ja ilta olikin täysi.

Synttärisapuskalla Bon Accordissa

21.10.2024 Maanantaiaamuna oli vielä myrskyn jälkeistä puuskittaista tuulta ilmassa. Nautittiin rauhassa runsas aamupala ja otettiin hetki iisisti. Kympin aikaan oli sateet jo loppuneet ja aurinko noussut ylös. Lähdettiin kävelemään puolisen tunnin kävelymatkan päässä olevaan museoon. Kaupungin keskustassa, korkeiden talojen välissä tuuli oli tosi voimakasta. Huivi ja hanskat ei olleet yhtään liikaa, vaikka lämpöä oli kuitenkin 8 astetta. Aurinko tuli ja meni pilvien taakse, välillä värjäten syksyn värit tosi kauniiksi. Käveltiin Kelvingrove puiston läpi ja ihmeteltiin kovaa virtaa Kelvin joessa, joka virtasi puiston läpi.

Kelvin joki joka virtaa Kelvingrove puiston läpi

Kelvin joki lähestytään museota

Kelvingrove museo oli valtava. Ollaan 2 kertaa käyty siellä ja todettu aina, että katsottavaa on niin paljon ettei kerralla jaksa kaikkea kahlata läpi. Nyt tehtiin aiempaan poikkeus, istuttiin aulan kahvilaan ja istuskeltiin siinä ja katsottiin ihmisiä. Toisen aulan katossa roikkuivat ”ihmisen päät” jotka kivasti vaihtoivat väriä sen mukaan, miten aurinko osui niihin. 

Kelvingrove Art and Glaaery and museum

Museon aula

Päiväksi oli luvattu sadetta ja ulkona oli vielä kiva keli, joten kierrettiin vain Glasgow osasto läpi, siinä meni ehkä vartti. Sitten lähdettiin nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta. Käveltiin asuintaloalueen läpi kohti Clyde jokea joka ulottuu mereen. Sen rannalla oli Clydeside tislaamo jossa ollaan useasti käyty. Mutta oli kiva ottaa joku määränpää kävelykohteeksi. Joten sinne kävelimme. Katseltiin aikamme ympärille, kierrokselle ei menty, koska se on nähty niin vähän aikaa sitten. Kiva paikka, mutta ei tuliaisia täältäkään lähtenyt matkaan, joten ilman kasseja oli kiva jatkaa kävelykierrosta kaupungille.

Clydeside tislaamo

Kun saavuttiin keskustan laitamille, tuli pieni tihkukuuro. Mentiin pubiin hetkeksi istumaan ja lepuuttamaan jalkoja. Sieltä kohti keskustan kauppoja, joita jonkin aikaa kierreltiin. Viiden aikaan mentiin sitten syömään Piper baariin Alkupalaksi pehmeät ja ah niin maukkaat oluet jotka päivän kävelyn jälkeen maistui niin täydelliseltä.

Ansaitut oluet

Viimeisen Skotlantipäivän ruuaksi valittiin hampurilainen jossa iso pihvi ja iso mötikkä haggista. Toiselle kananrinta jonka sisällä haggista ja viskisoosi päällä. Tuhdit ja maukkaat annokset ja maha pinkeenä käveltiin hotellille. Illalla käytiin juomassa vielä oluet joskus kasin aikaan hotellin baarissa. Ulkona satoi ihan kaatamalla. Tosi hyvä tuuri meillä oli sateiden kanssa, kertaakaan ei kastuttu, pieneen tihkuun vain osuttiin.

Haggista kahdessa eri ruuassa

Tiistaina 22.10.2024 Oli viimeinen lomapäivä tähän reissuun. Aamupalalla käytiin ja loikoiltiin jonkin aikaa sen jälkeen. Vietiin matkalaukut hotellin säilöön ja käveltiin Glasgown keskustassa. Vähän kierreltiin kaupoissa ja syötiin kevyesti lounasta. Viime aikoina ollaan aina Glasgowssa ollessa yövytty Premier Inn Buchanan hotellissa. Persoonaton laatikkohotelli, mutta sijainti keskustassa meille sopiva ja hinta kohtuullinen. Siisti ja hiljainen hotelli. Voi suositella.

Premier Inn Glasgow City Centre Buchanan

Glasgown keskustassa kävelyllä

Iltapäivällä haettiin matkalaukut hotellista, käveltiin lähellä olevalle bussiasemalle ja lähdettiin bussilla Edinburghin lentoasemalle. Matka kesti tunnin ja ajoissa oltiin lentokentällä. Lento lähti 18:00 ja avasivat chek innin 15:30 joten saatiin ajoissa matkalaukut pois ja päästiin loungeen syömään. Nyt olikin erittäin hyvä valikoima ruokaa. Salaatteja oli monen sorttista, lämmin ruoka oli hyvää ja juustoja oli vaikka mitä. Liikaahan sitä tuli taas syötyä. Perinteisesti.

Loungen herkkuja

Vatsa täynnä siirryttiin koneeseen, missä oli taas ateria. Helsinkiin saavuttiin suht ajoissa ja kun matkalaukut oli haettu, kello oli jo 23:00. Onneksi auto oli kentällä lähellä, eli kotona oli kamat purettu jo ennen puoltayötä. Hyvä reissu, tuli levättyä, liikuttua ja syötyä. Kaikkea sopivassa suhteessa.