translate

29.4.2014

14. Kevät / Spring 2014 Orkeney- Dufftown (Osa 1/ Part 1, Orkney)

Keväällä vietimme pääsiäisen Orkneyllä

Lauantaina 19.4.2014 lensimme Helsinki-Lontoo- Edinburgh- Kirkwall. Lontoossa Heathrowlla vaihdoimme terminaalia jo tututtuun tapaan ulkokautta. Eli emme menneet sisäkautta transfertmatkustajina bussilla, vaan lähdimme suoraan ulos ja siirryimme ilmaisella junalla terminaalista toiseen. Ja taas pääsimme turvatarkastuksen läpi nopeasti, transfert matkustajilla oli huomattavasti pidemmät jonot. Eli suosittelemme tekemään terminaalin vaihdon näin jos on riittävästi aikaa, vaihto on nopeampi ja kivuttomampi jonojen suhteen.
Lähestymme Edinburghia
Sää suosi meitä ja Edinburghiin tullessa saimme ihailla upeita maisemia. Sama jatkui kun jatkoimme pienellä koneella Edinburghista kohti Kirkwallin kenttää. Meitä oli koneessa vain 10 matkustajaa ja iloksemme lentoemäntä lähestyi meitä kahvikärryjen kanssa. Tämä oli positiivinen yllätys koska oletimme että reilu tunnin lennolla ei ole tarjoilua lainkaan. 
Näkymiä matkalta Edinburgh- Kirkwall, oikealla yläkulmassa Wick
Matkalla bongasimme mm. Wickin sataman, paikan jossa olimme muutama kesä sitten käyneet. Oli mukava katsoa kun manner jäi taakse ja lähestyimme saaria ja itse Orkneyn saarta. Bongasimme ensin Stormnessin kaupungin ja sen jälkeen lähestyimme Kirkwallia. Ilmasta katsottuna ne näyttivät isommilta kuin mitä olimme kuvitelleet.
Maisemia koneesta,vasen yläkulma Hoy:n saarelta, alhaalla Stormnessin ja Kirkwallin kaupungit
Video maisemista lennolta
 
Olimme selvittäneet etukäteen, että lentokentältä lähtee bussi Kirkwallin keskustaan vähän lentomme laskeutumisen jälkeen, mutta päätimme ottaa taxin. Mukava vanhempi herrasmies kertoi meille matkalla saaren historiaa eikä kyyti maksanut kuin n.10 eur Kirkwalliin. Olimme varanneet majoituksen  Benmora BB:stä. Paikka oli muutaman minuutin  kävelymatkan päästä Kirkwallin keskustasta. Omistajat asuivat alakerrassa ja yläkerrassa oli vuokralla kolme huonetta ja vuokralaisille yhteinen olohuone. Meidän huone oli tilava, kylpyhuone toimiva hyvällä suihkupaineella ja kunnon hanoilla ja vielä näkymä satamaan. Täydellinen ja edullinen hotellehin verrattuna (5 yötä 434 eur sisältäen aamiaisen). Lisäksi Carolyn loihti upeita aamupaloja!
 
Sunnuntaina 20.4 heräsimme ajoissa ja lähdimme kuuden jälkeen aamukävelylle kohti kaupunkia. Aurinko paistoi kirkkaana ja meri kimalteli upeasti. Aivan fantastinen aamu! Lämpötila ei ollut kuin 6-7 astetta ja yön viileys tuntui vielä ilmassa, mutta raikasta oli.
Aamuinen maisema BB:n pihalta kohti Kirkwallin cityä
Aamuinen maisema BB:n pihalta kohti satamaa
Kirkwallin kylä autiona pääsiäisaamuna
Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään Kirkwallin keskustaan ja muutamaa koiranulkoiluttajaa lukuunottamatta ei nähty ketään. Pääsiäisaamu ja kello vasta vähän, niin kukas muu siellä kävelee kuin hullut suomalaiset.. Kävelimme sitten reilun tunnin lenkin ja kävimme katsomassa myös mäen päällä Higland Park tislaamoa (joka oli toki pyhänä kiinni). Takaisin tullessa aurinko paistoi jo täydeltä taivaalta ja keli oli todella kaunis. Paikallisella paloasemalla oli treenit ja jäimme suustamme kiinni sinne. Kertoivat että heillä on sama ongelma kuin monella muulla vapaaehtoispakokunnalla, että lähisaarilla asukkaat alkavat olla iäkkäitä ja nuoret lähtevät mantereelle opiskelemaan ja töihin. Eli ongelma alkaa olemaan saada  nuoria mukaan jatkamaan toimintaa. Mutta vielä on porukkaa ja saavat hommat hoidettua.

Higland Parkin tislaamo
Paloaseman treenit
Kävimme kämpillä vaihtamassa kevyempää päälle ja ajoimme bussilla lentokentälle. Tiesimme että vaikka on pyhä niin autovuokraamon edustaja tulee paikalle. Emme poikkeuksellisesti olleet vuokranneet etukäteen autoa, koska päätimme että katsotaan miten autoa tarvitaan. Eli kuinka monta päivää halutaan vain olla rennosti ja katsoa kylää. Kylä oli pieni ja nopeasti katsottu ja hinku oli kova lähteä katsomaan saarta, eli auto vuokrattiin heti ja saimme allemme pikkuruisen Fiat Ka:n. No, meillä ei ollut tavaroita mukana ja vain kaksi henkeä, niin pikkuauto sopi meille oikein hyvin.

Meillä oli netistä ordnancesurveyn kautta etukäteen tilatut maantiekartat mukana ja hahmotelma mitä halusimme nähdä ja sen mukaan lähdimme kentältä ajelemaan. Ensin toki meren rannalle ottamaan kunnolla happea tuulessa.
Rantakävelyllä

Maisemaa autosta katsottuna
Narsissit kukkivat teiden laidoilla, takana Kirkwallin kylä
 
Scapan tislaamo
Aurinko helli meitä ja oli upeita maisemia kirkkaassa ilmassa. Tiet olivat skotlantilaisen saaren teiksi pääosin erittäin hyväkuntoisia, toki välillä oltiin pikkuteilläkin. Narsissit kukkivat pitkin tien pientareita ja toivat lisää väriä muutenkin jo vihreään luontoon. Bongattiin Scapa tislaamokin ja oltaisiin haluttu mennä käymään, mutta ei oltu huomattu sopia etukäteen tapaamista, niin ei päästy vierailemaan. Jäipä siis syy mennä uudelleen käymään saarella.
Maanantaina 21.4 aamu oli sumuinen. Aamupalapöydässä huomasimme ettei paljoa näe merelle, mutta päätimme silti lähteä jo aamusta matkaan emmekä jääneet odottamaan päivän selkenemistä. Matkalla ei välillä sumun seasta paljon nähnyt, mutta hissukseen ajoimme eteenpäin kohti saaren eteläosia.  
Italian kappeli
Kävimme pyörähtämässä Italian kappelissa  kappelissa jonka italialaiset sotavangit rakensivat toisen maailmansodan aikana.  Kappeli oli sisältä todella hieno, mutta edestä julkisivun takaa lähinnä bunkkerin näköinen. Mielenkiintoinen ja normaalista totutusta poikkeava rakennelma. Ajoimme myös katsomaan mannersaaren eteläkärjen Burwik lauttasataman jonne tulee mantereelta lautta John O'Groats:ista. Mutta sumu esti sielläkin näkemästä juuri mitään. Mutta rantakallioilla käveltiin ja oli jyrkkää ja hienoa, merivesi oli kirkasta ja kauniin väristä. 
Burwick South Ronaldsay kalliolla käsinkosketeltavat sumupilvet ja upea meren väri
"Keskeltä ei mitään" löysimme mukavan kahvipaikan Skerriesbistro nimeltään, siellä oli myös ruokaa saatavilla ja kehuivat että edellisenä iltanakin oli ihan täyteen varattu. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka jos nurkille osuu. Heillä oli pihalla myös kiinnostavan näköinen pallo, Dinning Pod, jonka pystyi varaamaan ruokailuille. Se jäi meiltä nyt vain ikkunasta kurkkailun varaan.
Skerriesbistrossa kahvilla
Pod, ruokailutila skerriesbistron pihalla
Lähdimme etsimään paikkaa johon  HMS Opal alus haaksirikkoutui 1918 vieden mennessään 188 miestä. Ajelimme sumuisilla pienillä teillä missä ei ollut opasteita, mutta suomalaisella sisulla löysimme lopulta perille. Sumu oli niin voimakas ettei kallioita juuri nähnyt, mutta muistolaatta kertoi tapahtuneesta ja saatoimme vain miettiä mitä silloin lumisateisena talviyönä tapahtui kun alus ajoi vauhdilla kiville. Huh. 
 Windwick Bay, muistomerkillä, paikassa jossa HMS Opal alus ajoi kiville
Hesta Rock, just to the north of Windwick Bay, South Ronaldsay

Matkalla saarelta toiselle näimme sodanaikaisia haaksirikkoutuneita aluksia, osaa oli alettu jo restauroimaan. Kävimme rannalla katselemassa niitä, mutta tuuli oli kyllä niin kova että aika pian kipitimme takaisin autoon tuulen suojaan.
Hylkyä restauroidaan
Laivan hylky
Kävimme iltapäivällä Higland Park tislaamossa tislaamokierroksella. Kierroksella oli vain kaksi englantilaista miestä meidän lisäksi, joten kierroksen anti oli hyvä. Opas puhui selkeää englantia ja häntä oli helppo ymmärtää. Kierroksen jälkeen oli maistiaisten vuoro ja sitten jatkoimme taas matkaa.
HIgland Parkin tislaamolla
Kotimatkalla ajoimme vielä lähiuimarannan aallonmurtajalle josta näki Scapa tislaamon toiselta suunnalta, kutsuvan näköiseltä näytti talo täältäkin käsin. Ilta menikin ruokailun jälkeen leppoisasti BB:n olohuoneessa katsoen kuinka aurinko laski vuorten taakse.
 
 
Aurinko laskee vuorten taakse
Tiistaina  22.4 aamu valkeni taas upean aurinkoisena ja oli mukava lähteä kohti saaren pohjoisosaa katsomaan mitä sieltä löytyy. Meillä oli maantiekartan lisäksi myös piirretty turistikartta johon oli merkkitty kiintoisia kohteita ja niistä oltiin merkitty ne mitä haluttiin nähdä. Oli meillä hetken navigaattorikin käytössä mutta kun kaiki tiet oli "no name" teitä rannalla, niin todettiin että mennään kartan mukaan. Vähän eksotiikkaa kokeilla kartanlukijan taitoja (ja välillä molempien hermoja, mutta sovussa ja naurulla löydettiin aina lopulta kohteeseen)
Entisöity kalastajien maja rannalla
Kartanlukija yrittää löytää kohteeseen, piirroskartta ei ihan täsmää oikeaan karttaan..
Yksi kohde oli paikallinen olutpanimo Orkney Brewery joka oli rakennettu vanhaan kouluun ja rakennuksen sisällä oli paljon vanhaa historiaa kouluajoilta. Olimme ensimmäiset panimon vierailukeskuksessa ja ainoat jotka lähtivät kierrokselle ja erittäin mielenkiintoisen tunnin vietimme mukavan oppaan kanssa. Lopuksi oli vielä maistiaiset, molemmat olisivat saaneet valita kolmea eri olutta, mutta kuski jätti nämä maistiaiset väliin ja matkustaja maisteli vähän joka lasista. Osa oli jo tuttuja makuja, näitä herkkuja saa myös Suomesta!
Orkney Brewery
Orkeny Brewery
Kävimme Yesnabyn rantakalliolla kävelemässä, tuuli voimakkaasti, mutta maisemat oli fantastisia! Siellä kyllä sielu lepäsi, voi mikä tuuri meillä olikaan kelin kanssa. Joka toinen päivä sumua, joka toinen kirkasta ja onneksi tänne osui se kirkas, aurinkoinen päivä.
Yesnabyn rantakallioita
Yesnabyn upea meren väri
Yesnaby
Kotimatkalla bongasimme vielä kuuluisan nähtävyyden Stenness stones eli kivet jotka rykelmässä, mutta parkkipaikalla oli paljon autoja ja ajoimme ohi ja pysähdyimme myöhemmin tulevalle tien levennykselle. Sieltäkin kivet näki hyvin ja autosta niitä oli kiva katsella ja lepuuttaa jalkoja päivän kävelyn jälkeen. Ja mikä parasta, tien toisella puolella kölli paljon hylkeitä nauttimassa auringosta.

Stenness stones
Hylkeet nauttivat auringosta

Keskiviikkona 23.4 oli taas vuorossa sumuinen päivä. Kävimme ajelemassa vielä saaren niitä osia missä ei oltu pyörähdetty, mutta tihkusade ja kova sumu ei antaneet maisemille oikeutta. Puoleen päivään mennessä palautimme vuokra-auton sovitusti Kirkwallin keskustan toimipisteeseen. Kävimme muutamassa kaupassa ja nyt näimme kylällä jo muitakin ihmisiä. Aamulla kun oltiin usein niin aikaisin liikkeellä, niin ei juuri ruuhkaa ollut. Sadetta menimme pitämään Orkney museoon jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Museo oli erittäin sokkeloinen, oliko 11 eri huonetta useassa eri kerroksessa, osa huoneista menimme nopeasti läpi mutta mm. iso seinäkartta jostain 1500 luvulta oli tosi mielenkiintoinen. Karttaan oli piirretty merihirviöitä ja maiden rantaviivat eivät olleet nykyisten kaltaisia, mutta kyllä sieltä Suomi bongattiin. Opas tuli luoksemme kun ihailtiin karttaa ja siitähän sitä juttua sitten lähti.

Museon paras anti oli kyllä meidän opas, hän kertoi paljon Orkneyn historiasta. Siitä että saarella ei ole ollut klaaneja, heillä ei ole säkkipilli- ja kilttikulttuuria ja he ovat lähempänä Norjan pääkaupunkia kuin Skotlannin pääkaupunkia. Eli vaikka heillä passissa lukee Britannia niin omasta mielestä he ovat enemmän Norjalaisia kuin brittejä.
Kirkwallin keskustaa
Orkenyn museo
Torstaina 24.4 söimme jälleen herkullisen aamupalan BB:ssä ja sitten laitoimme tavarat kassaan ja kävelimme bussiasemalle ja hypättiin bussiin kohteena Stormnessin kaupunki.
BB:n herkullinen aamupala
Bussimatka kesti vajaan tunnin ja tihkusateisia maisemia katsellessa meni matka. Olimme varanneet huoneen Ferry Inn:istä ja bussin päätepysäkki olikin lauttarannassa missä sijaitsi myös tuleva yöpymispaikkamme. Paikan valittiin, koska seuraavana aamuna piti olla lautalla 06:00 ja näinollen kadun ylitys oli sopiva matka aamuksi hotellilta lautalle.

Lähdimme kävelemään Stormnessin keskustaan ja satoi ja oli sumuisaa. Kaupunki oli silti kaunis, idyllinen pieni satamakylä, aurinkoisena kesäpäivänä se olisi varmaan todella kaunis.

Stromnessin sateinen keskusta

Stromenssin kujat
Stromeness
Aamiainen hotellihuoneeseen tuotuna
Illalla kävimme syömässä hotellin baarissa ja kyllä oli hinta/laatu hyvä. Maukas annos ja vaihtoehtoina myös keitetyt perunat lihan kanssa, ihanaa ettei aina tarvitse syödä niitä ranskalaisia. Illalla vielä toivat meille hotellihuoneeseen aamupalan ja termarissa ollut muromaito oli vielä aamulla ihan kylmää. Huoneen hinta oli 111eur ja koska saarilla on aina kalliimpaa, niin sijainti ja muu anti huomioonottaen, hinta/laatu kohtasi myös huoneen hinnassa.

Perjantaina 25.4 oli aika jättää Orkney taakse.  Lähdimme aamukuudeksi satamaan ja aikataulun mukaisesti pääsimme lauttaan ja lähdimme kohti mannerta. Matkan olimme etukäteen ostaneet netistä (2 hlö 44eur) ja matka kesti 1h30min.
Stromnessin satama
Stromness jää taakse
Lautta olikin tutulta telakalta, mukava nähdä näitä laattoja, joita kohta ei enää näe..
Tiesimme että lautta ajaa Hoy saaren ohi ja odotimme että pääsemme näkemään samat upeat maisemat kuin mitä näimme lentokoneesta tullessa. Ja ne todellakin näimme. Aurinko leikki kanssamme ja maisema muuttui uskomattomasti sen mukaan miten aurinko tuli väillä pilvien raosta esiin. Pilvet roikkuivat alhaalla, mutta silti vuoret näkyivät hyvin. Kylmä viima oli kannella, mutta kyllä niiden maisemien takia kannatti vähän hytistä.

Maisemaa matkan varrelta, Hoyn saari
 
Old mand of Hoy niminen kivi Hoyn saaren edustalla
Kahdeksalta aamulla olimme mantereella Scrabsterin lauttarannassa jonne jäimme odottamaan bussia. Bussi lähti puolen tunnin päästä lauttarannasta ja liput olimme ostaneet etukäteen netistä. Matka Invernesiin kesti 3h15min ja maksoi kahdelta yhteensä 17,5eur. Matkatarina jatkuu jatko-osassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti