translate

28.4.2013

12. Kevät / Spring 2013 Ulko-Hebridit / Outher Hebrides

Keväinen matkamme suuntautui Skotlantiin Ulko-Hebridien saarille.


Matkaa suunnitellessamme oli haastavaa miettiä kuinka paljon ehdimme viikossa saarilla, minne mennä ja mitä jättää suosiolla pois. Onneksi teimme aikataulullisesti väljän reitin, vaikka pohjoisosa saarista jäi tällä kertaa näkemättä.
 
Torstaina 18.4.2013 lensimme British Airwaysillä Helsinki- Lontoo- Glasgow. Olimme varanneet edullisen hotellin Glasgowsta Premier Inn hotellista ja lentojen myöhästymisestä johtuen olimme vasta yhden aikoihin yöllä hotellissa.
 
Perjantaina 19.4 lähdimme aamulla hotellin lähellä sijaitsevalta juna-asemalta junalla kohti Obania. Liput olimme ostaneet ajoissa ennakkoon joten ne olivat tosi edulliset 11,5 euroa/hlö. Junamatka kesti vähän yli 3h ja välillä oli yksi 6min pysähdys jolloin päästiin hetkeksi jaloittelemaan asemalle. Vaunussa ei ollut paljoa matkustajia, joten pystyimme vaihtamaan paikkoja maisemien ja auringon mukaan. Matka sujui mukavasti ja Obanin kaupunkiin saapuessamme paistoi aurinko vielä ja hyvillä mielin käytiin lounaalla ja odoteltiin lautan lähtöä.
Juna-asemalla tauolla

Oban loistaa auringon valossa
Lautta lähti ajallaan 13:40 ja ihmisiä tuli tosi vähän kyytiin. Matka-aika saarelle oli melkein viisi tuntia (4h50min). Aluksi seisoimme ulkona kannella ja katsottiin aurinkoisia saaria, mutta sitten liian vähät yöunet teki tepposet ja menimme sisään ja kun oli niin tyhjää pystyi huoletta heittäytymään pitkäksi sohvalle ja ottamaan tunnin tirsat. Herätessämme laiva oli jo ulkomerellä. Meillä oli onnea ettei edellisen päivän kovan tuulen jäljiltä ollut maininkeja ja keli oli muutenkin hyvin rauhallinen. Päästiin oikein nätisti menemään! Toki pientä keinahtelua, mutta ennakko-odotuksiin nähden voisi melkein sanoa että meri oli tyyni.
Majakka merimatkan varrelta
Ensimmäisenä menimme Barran saarelle. Siitä tiesimme ennalta että saari oli karu. Puita ei saarella ollut juuri ollenkaan.  Saarta lähestyessä se näytti jopa karummalta kuin mitä meidän ennakko-odotukset olivat.
Lähestymme Castlebayta

Hotellimme Castlebay Hotel näkyi heti lautalla saapuessa
Lauttarannasta oli vain mäki ylös Castlebay hotelliin  josta olimme varanneet kolmeksi yöksi huoneen. Huone oli upeampi kuin mitä netin kuvista pystyi olettamaan, etenkin se ihana merimaisema.

Kuvat Castlebay hotellin huoneesta

Näkymä huoneen ikkunasta oli upea. Kuvassa lautta lähdössä pois Barralta
Lauantaina 20.4 aamupalan jälkeen saimme vuokra-automme hotellille. Olimme sopineet hotellia varatessa että he hoitavat meille auton aamuksi ja sovitusti vuokra-autofirman mies toikin auton meille. Sovimme että lähtiessämme saarelta jätämme auto lauttarantaan. Lähdettiin sitten ajelemaan ja katsomaan saarta. Saarta kiertää ympyräinen tie jonka kokonaispituus on n.30km. Tiet olivat pääosin kapeita yksikaistaisia teitä, mutta aika hyväkuntoisia.
Kapeaa tietä kohti rantaa

Saarella oli upeita rantoja! Hienoa valkoista hiekkaa ja Atlantti kimalteli osin ihanan turkoosina vieressä. Ongelmaksi muodostui välillä kova tuuli joka vei suurimman innon autosta nousemiseen kun hiekka pöllysi. Joten kaikilla rannoilla ei käyty kävelemässä vaan osin katsottiin vain autosta käsin maisemia.
Veneen kiinnitys paikalliseen tyyliin
Barralla on upea pieni lentokenttä, siinä on kolme kiitotietä ja kaikki meren rannalla hiekalla. Ajettiin sitten katsomaan kun kone tuli alas, oli se aika hurjan näköistä. Siitä kun kone tuli näköpiiriin tapahtui lasku tosi nopeasti. Samoin koneen nousu takaisin ylös.
Aiheelliset varoitukset pöllyävästä hiekasta koneen liikkuessa
Kone laskeutuu kentälle
Kone lentoasemalla valmiina lähtöön
Kiitotiet merkittynä kartalle

Ilmat vaihteli aika lailla, mutta kertaakaan kun oltiin päivällä kävelemässä, ei sattunut sadekuuroa kohdalle. Pieniä tihkuja havaittiin välillä sadepisaroiden iskiessä auton tuulilasiin. Saarella kyllä tuulee todella paljon. Mutta kun miettii saaren ulkoista sijaintia Atlantilla, niin ei se mikään ihme ole.

Lampaat olivat poikineet jonkin aikaa sitten ja karitsoita oli paljon. Onneksi ne kulkivat emon perässä jotka pääosin väistivät auton edestä ilman että tarvitsi tööttällä .


Sunnuntaina 21.4 lähdimme käymään ”vastarannalla”. Eli hotellin ikkunasta näkyi upea valkoinen ranta joka oli tähtäimenä. Maisemat matkalla oli ihan mahtavia, meri välkehti vaikka minkä värisenä. Vastarannalla olikin hieno biitsi, mutta tuuli oli kamala ja hiekka pöllysi ja maisemat jäi vain autosta katsomiseksi. Mutta löydettiin myös pari pienempää rantaa jossa uskaltauduttiin autosta ulos kävelemään.  Keli muuttui aina lähes hetkessä ja välillä tuli sadekuuroja. Mutta meri oli upean värinen!
Aamulenkillä hiljainen kylätie
Hotellihuoneesta aamumaisema
 
Maisemaa taukopaikalta
Aamupäivän sadekuuro lähestymässä vastarannalla
Castlebayn kylän edustalla on Kisimul Castle linna jonne oli venekuljetus puolen tunnin välein. Kävimme katsomassa linnan joka oli restauroitu varsin hienoksi.
Kisimul Caste linna Castlebayn edustalla

Ajoimme sitten lentokentälle ja kävimme kävelemässä "kiitotiellä". Sunnuntaisin ei ollut lentoja, joten rannalla oli luvallista kävellä. Oli laskuvesi ja pystyi kävelemään tosi pitkälle. Lentokenttää vastapäätä oli dyynit minkä takana oli pitkä ranta valkoisineen hiekkoineen. Kävelimme rannan päästä päänhän, mutta taivas alkoi tummeta sitä vauhtia että piti lähteä reippaasti takaisin autolle.
Sadekuuro lähestyy
Maanantaina 22.4 söimme aamupalan ja sitten pikkuhiljaa pakattiin kamat autoon ja lauttarantaan. Ajomatka oli vain puolisen tuntia. Jätimme auto parkkiin. Tuuli (jälleen..) tosi kovasti ja onneksi lauttarannassa oli pieni odotuskoppi jonne pääsi tuulensuojaan. Lauttaa odottamaan tuli myös neljä eläkeläismiestä fillareilla. Tunnistimme miehet, mehän tavattiin heidät toissa vuonna Islaylla kun herrat oli siellä ajelemassa. Hekin muistivat meidät kun siellä silloin useampana päivänä törmättiin ja juteltiin. Menimme kimpassa lauttaan ja vaihdeltiin kuulumisia siinä matkan aikana. Täytyy kyllä kehua miesten kuntoa, saarella on julmettuja ylämäkiä ja isännät vaan polkivat kun me "nuoret" ajeltiin autolla ohi..
Fillariseurueen kanssa lauttamatkalla
Lauttamatka Uistin saarelle oli lyhyt (ja lautta pieni) n.40min meni ylityksessä ja autot (3-4 kpl) menivät menojaan ja isännät lähtivät fillaroimaan jyrkkää rinnettä ylös. Sinne jäimme kahdestaan autiolle lauttarannalle odottamaan bussia jonka piti tulla n.10min päästä. Pikkubussi tulikin ihan ajallaan ja kuski oli tosi mukava meille, ainoille matkustajille. Tai välillä tuli kyllä yksi mummo paikallisen kaupan edestä ja hän sai kyydin kotiovelle, muuten saimme olla keskenämme. Matka oli vain reilu puoli tuntia Lochboisdalehotellille josta olimme varanneet neljäksi yöksi huoneen.

Hotellissa sanoivat että huoneemme on vasta iltapäivällä valmiina, mutta vuokra-auto on sovitusti pihassa odottamassa. Jätimme matkalaukut hotellille ja menimme katsomaan autoa  ja pihalla oli pikkuruinen punainen Fiat Panda. Kävimme sitten etsimässä autokorjaamon jonne piti mennä auton vuokrapaperit tekemään. Ohje oli että se talo jonka edessä on puita, sen takana on se vuokraamo, ei mitään kylttejä. Löydettiinkin se ihan läheltä ja tehtiin autosta paperit, kovasti vuokraaja kysyi onko auto ok kun on niin pieni ja todettiin että kapeat tiet, pieni auto, ihan ok meille!

Lähdettiin sitten ajamaan etelään, takaisin sinnepäin mistä bussilla tultiin. Siellä piti olla baari jossa oli "kuuluisaa viskiä" eli 1920-luvulla haaksirikkoutui laiva SS Politican jossa oli paljon viskiä aluksen upotessa. Siitä oli kuulema pari pulloa säästössä baarissa ja ne halusimme nähdä. Suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita katsomaan mustavalkoisen elokuvan joka on kuvattu Barran saarella. Elokuvan nimi on Wisky Galore ja se kertoo tästä aluksen haaksirikosta. Pätkä elokuvasta:
http://www.youtube.com/watch?v=Jg2IlzIwbRw

Paikka oli valoisa kahvila. Söimme kevyen lounaan siellä ja pääsimme myös pitämään näitä ”kuuluisia” pulloja kädessämme.
 
Ajelimme sitten hiljalleen takaisin hotellille. Mukava oli ajella kun ei ollut ruuhkaa. Pysähdyimme välillä rannalle nauttimaan meren äänistä ja tuoksuista. Sekä toki upeasta merimaisemasta!

Varovasti ajettiin ettei elukat jää alle
Rannalla oli kiehtovaa kuvattavaa
Ruuhkattomalla ja juuri päälystetyllä tiellä oli mukava ajella


Kauniita taloja nähtiin matkan varrella

Hotelissa saimme huoneen joka oli remontoitu ja tilava. Veski oli myös remontoitu, mutta jälleen saimme hämmästellä sitä että kylmä ja kuuma hana olivat kaukana toisistaan. On se jotenkin käsittämätöntä ettei rempassa laiteta sekoittajia hanoihin.

Kuvat hotellihuoneesta

Illalla saimme hotellilla ensimaistiaiset Ulko Hebrideillä tislattavasta mallasviskistä. Uusi kokemus tämäkin ja kruunasi päivän ja Uistin saarelle saapumisen.
Ulko Hebridien oma mallasviski

Tiistaina 23.4 oli loman sateisin päivä. Aamupalan jälkeen lähdimme ajelemaan ja katsomaan saarta. Välillä satoi enemmän ja välillä vähemmän. Tuuli oli todella voimakas, joten enemmän tuli oltua autossa, kuin käveltyä ulkona. Yritettiin sitten etsiä ruokapaikkaa yhdestä kylän tyngästä (ainoa mikä lähimailla oli) mutta ei löydetty. Onneksi paikallinen lentokenttä oli auki ja päästiin sinne kahville. Katseltiin siinä lentokentän touhuja aikamme.
Ylämaankarjaakin oli saarella
Mietimme myös tulevaa poistumista perjantaina saarelta. Oli luvattu todella kovaa tuulta ja mietimme että jos lautta perutaan, niin ei päästä millään pois saarelta. Tutkimme vaihtoehtoja ja totesimme ettei torstainakaan päästä muualle kuin lähisaarelle Skyelle. Päätimme ottaa riskin ja jäädä saarelle. Onneksi otettiin, keskiviikko oli upea päivä ja tuulen ennusteet perjantaille alkoi tyyntymään myös.

Hotellissa ei ollut paljoa asukkaita. Henkilökunta kertoi että viime vuonna oli vain vähän ihmisiä ja tänä vuonna on vielä vähemmän, eli oli tosi hiljaista. Aamupalallekin oli katettu aamulla vain kuudelle, eli siinä koko edellisen yön hotellissa yöpynyt porukka.

Ei oltu aiemmin oltu paikassa jossa tuulee aina. Kysyimme turisti-infosta että onko siellä koskaan tuuletonta päivää ja opas vastasi että eipä juuri. He olivat kuulema tyytyväisiä kun ei tule hyttysiä kun tuulee, eli näin käänsi positiiviseksi asian. Oltiin toki tuulessa oltu ennenkin ja vaatteet olivat molemmilla tarkoituksenmukaiset. Mutta se kylmyys oli kyllä luihin ja ytimiin menevää. Lämpötila oli kuitenkin plussalla 8-9 astetta, mutta siltä se ei tuntunut.  Tuuli oli kylmää kuin syksyn kylmin viimatuuli. Ja autosta kun nousi ja yritti laittaa takkia päälle, niin tuuli teki välillä pukemisen lähes mahdottomaksi. Samoin hiekkarannoilla oli aurinkolasit oltava kun hiekka pöllysi tuulessa silmiin. Eikä ihan rannalla viitsinyt kameraa ottaa esiin ettei hiekka mene kameran linssiin.

Keskiviikkona 24.4 oli upea keli, aurinko paistoi. Päivän ensimmäinen vesisade tuli vasta iltapäivällä ja seuraava parin tunnin päästä ja nekin vain pieniä kuuroja, eli voisi sanoa sateeton päivä. Paitsi illalla, mutta siitä viis kun olimme silloin jo takaisin hotellilla. Kummasteltiin turisti-infossa myös sitä että miten siellä ollut niin paljon maastopaloja (oltiin netistä seurattu saarten uutisia ja paljon oli maastopaloja ollut). No rouva kertoi että oli ollut ennätyksellisen kuivat 6 viikkoa juuri ennen saarelle tuloamme. Vain parina yönä oli satanut ja kaikki paikat olivat olleet rutikuivia. Sade oli alkanut vasta jonkin aikaa ennen meidän tuloa.
Hotellihuoneen ikkunasta seurattiin aamulla lautan tuloa saarelle
Päivällä kierrettiin saaren pohjoisen lenkki. Oli maisemia molemmille, upeaa turkoosin väristä merta ja jylhää vuoristoa. Katseltavaa riitti kokopäiväretkelle. Illalla kun olimme syöneet hotellilla, tuli hotellin isäntä kysymään jos haluamme tulla kuuntelemaan kun hänen poika treenaa säkkipillin soittoa. Kylläpä teini soitti upeasti, jestas sitä sormien vikkelyyttä! Oli menossa viikonloppuna kisoihin ja viimeisiä treenejä ennen kilpailua.
Sisämaassa saarta oli aavaa..

Rannalla nähtii mukavia taloja ja lampaita sielläkin, niinkuin lähes kaikkialla saarella

Tiet kapeita ja meri upean värinen

Linnan jäänteet laskuveden aiheuttamalla "saarella", siellä toki myös lampaita
Torstai 25.4 ajoimme uudestaan saaren etelärantaan. Päivä vierähti osin ulkoillen, osin autoillen ja auto vietiin sitten kolmen pintaan sinne mukavan perheyrityksen kodin takapihalle, missä se korjaamo ja vuokraamo sijaitsi.
Rantamaisemaa

Hevoset kirmailivat vapaina
Perjantaina 26.4 oli aika jättää Ulko-Hebridit. Pakkasimme aamusta tavarat kasaan ja aamupalan jälkeen lähdimme lautalla kohti Obania. Uistin saari jäi taakse ja kaikista alkuviikon hurjista tuulivaroituksista huolimatta keli oli hyvä ja ylitys meni suhteellisen tasaisesti. Obanin kaupungissa meillä oli neljä tuntia aikaa ennen junan lähtöä. Kävimme syömässä ja kun sattui sopivasti Obanin viskitislaamon kierros, niin käytiin kiertämässä sekin. Kierros kesti tunnin ja oli ihan mielenkiintoinen.
Hotelli jää taakse kun lautalla lähdemme saarelta

Edessä oli n.4h junamatka Glasgowhin. Keli oli hieno, joten matka vierähti taas maisemia katsellessa. Illalla olimme yhdeksän aikaan hotellissa Glasgown keskustassa ja huone saatiin 18:sta kerroksesta. Maisemia oli mukava katsoa pimeässä kaupungissa valojen loistaessa.


Glasgow iltavalaistuksessa

Lauantaina 27.4 oli kaupunkipäivä, teemana lähinnä kierrellä Glasgown kauppoja ja katsoa kaupungin vilinää. Kun oltiin tuulen suojassa ja aurinko paistoi, niin keväinen ilma tuntui suorastaan kesältä.

Sunnuntaina 28.4 lensimme sitten British Airways:llä Glasgow-Lontoo-Helsinki ja kotona olimme puolenyön aikaan. Matka oli onnistunut ja mukavaa oli. Saarilla ei tullut aika pitkäksi ja oli tosi rentoutunut olo. Vaikka siirtymät olivat pitkät, niin kyllä kannatti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti