7. Kesä/Summer 2011 Ullapool-Wick-Glasgow PART II (osa II)

Matka jatkuu Skyen saareltelta eteenpäin, Ullapool, Wick ja takaisin Glasgowhin

Lauantaina 2.7.2011 joimme vielä aamulla aamukahvit Portreen satamassa katsoen jos delffiini vielä ilmestyisi, mutta enää ei sitä nähty. Vain yhtenä aamuna näimme sen hyppimässä satamassa veneiden seassa. Pakkasimme tavarat autoon ja olikin aika hyvästellä Skyen saari. Matka suuntautui nyt kohti mantereelle vievää siltaa joka tulee Kyle of Lochalshiaan. Reitti oli suunniteltu kohti pohjoista ja Gairlochin kylää jossa olisi päivällä "Highland Gathering" tapahtuma.

Skyen saaren ja mantereen välinen silta

Matka jatkui vuorten keskellä ja huomasimme, että matkaan menee huomattavasti enemmän aikaa kuin olimme laskeneet. Välillä yksikaistaista tietä (single roud) pidempiä matkoja, nämä tieosuudet ennenkaikkea hidastivat matkaa. Pysähdyimme Stratcarronin juna-asemalla jossa oli pieni yhdistetty kauppa-posti-turisti-info sekä pieni Strathcarronin hotelli. Paikka oli mitä ihastuttavin, jos meillä ei olisi ollut majoituksia ennalta varattu, olisimme varmaankin viettäneet yön tässä ihanassa pikkuisessa hotellissa. Hotellissa työskenteli iloisia elämänmyönteisiä miehiä, tuntui kun olisi hypännyt suoraan johonkin brittisarjaan. Aivan fantastinen paikka. Päätettiin että jos joskus matka osuu näille suunnille, niin täällä yövytään. Nyt juotiin vain virvokkeet ja jatkettiin jälleen matkaa.

Puolenpäivän jälkeen saavuimme Gairlochin kylään ja löysimmekin kylän perältä leirintäalueen jonka kupeessa kylätapahtuma oli. Pellolla oli autoja rivissä ja sinne saimme automme muiden sekaan. Parkkipaikka oli ilmainen ja sisäänpääsy tapahtumaan oli vain 4 puntaa. Alueella oli vanhojen autojen esittely, paljon pikkukoijuja joissa oli erinlaista kisaa ja myyntiä hyväntekeväisyystarkoituksessa kouluille, järjestöille, nuorisoseuroille yms. Lisäksi oli mm. paikallinen palolaitoksen auton esittely, sitä tutkimme ja juttelimme palomiehen kanssa heidän alueestaan ja vastuistaan. He ovat vapaaehtoisia ja ovat hälytettävissä hakulaiteella, ei kokopäiväisinä laitoksella. Lisäksi juttelimme pitkään Merivartioston (Coastguard) osastolla. Heillä oli mukava harjoitustehtävä jossa piti etsiä oikeat varusteet eri tarkoitukseen. Vaikka tehtävä oli tehty nuorille, otimme siitä ilon irti ja suhtauduimme siihen englanninkielen harjoituksena ja kompastuimmekin pariin kompatehtävään. Mukava merivartija kertoi meille samalla työstään. Eräs vanhempi rouvashenkilö oli tuonut rukin paikalle ja hän opasti kädestä pitäen kuinka lampaan karvasta tehtiin villaa. Mielenkiintoinen kokemus tämäkin!

Tanssiesitys

Paikallinen paloauto

Highland games, ylämaan kisat

Merivartioston varusteisiin tutustumassa

Lampaan karvasta villaksi

Gairlochin kylän uimarannat

Vietimme upean iltapäivän auringon paisteessa seuraten kylätapahtumaa. Sitten matka jatkui kohti Ullapoolia, pientä kylää josta olimme varanneet majapaikan Old Surgery nimisestä BB:stä. Paikka löytyikin helposti meren rannalta ja veimme tavarat huoneeseen ja etsimme itsellemme ruokapaikan. Iltaa ei ollutkaan paljoa jäljellä ja menimmekin ajoissa nukkumaan.

Ullapoolin satama

Iltamaisema BB:n pihalta

Automme ja Old Surgery BB:n talo (oikealla)

Sunnuntaina 3.7 kävimme aamulenkillä Ullapoolin rannalla ja aamiaisen jälkeen lähdimme matkaan. Nyt suuntana oli Wick, Skotlannin itärannikolla. Olimme ensin miettineet että ajamme ihan pohjoista reittiä, mutta muutamia henkilöitä haastateltuamme päätimme että ajamme suurempaa tietä mantereen halki kohti itärannikkoa. Pysähdyimme matkalla Golspien kylässä jolloin oli mahdollisuus kastella varpaat Pohjanmeren puolella kun edellisen viikon olimme Atlantin puolella. Vähän matkaa eteenpäin Broran kylässä oli Clynelishin tislaamo joka ikäväksemme oli sunnuntaisin suljettu. Kiertelimme pihalla ja katselimme tislauspannuja suurten avointen ikkunoiden takaa. Siinä olikin tämän tislaamon anti ja matka jatkui jälleen koti Wickin kylää.


Varpaiden kastelu Pohjanmeressä

Clynelishin tislaamo

Clyenlishin tislaamon vieressä, vanha Broran tislaamo

Ylämaankarjaa matkan varrelta

Lounaaksi nautimme lammasta jota ei Skyen saarelta saatu

Wickiin päästyämme löysimmekin helposti ihan keskustasta Bank Guesthousen BB:n josta olimme varanneet yöpymisen kolmeksi yöksi. Meillä oli pari tuntia aikaa ennekuin oli sovittu että saisimme avaimet, joten kerkesimme ajella Wickissä ja tutustua paikkaan. Kävimme etsimässä satamasta paikallisen RNLI:n meripelastusaseman ja kiitos hyvän tuurimme, aluksen päällikkö oli juuri käymässä asemalla ja hän vei meidät tutustumaan heidän meripelastusalukseen. Wickin oma alus oli huollossa ja heillä oli laina-alus käytössä.

RNLI Wickin meripelastusalukseen tutustumassa

Sovittuun aikaan menimme BB:lle ja isäntä tuli antamaan meille avaimet ja näytti paikat ja ihan mukava kolmen hengen huone tilavalla kylpyhuoneella olikin. Pikainen taloksi asettuminen ja sitten kaupungille syömään. Ilta meni kävellen ja kaupunkia katsellen.

Maanantaina 4.7  päätimme pitää autottoman päivän ja tutustua kävellen lähiympäristöön. Kävelimme satamassa ja olimme Old Pulteney tislaamon oven takana odottamassa tislaamon aukeamista. Varasimme tunnin päästä alkavalle tislaamokierrokselle paikat ja päätimme ostaa oman pullotteen paikallista viskiä. Saimme itse täyttää vuonna 1995 tislatusta tynnyristä pullomme jonka jälkeen siihen liimattiin etiketit ja meidät kirjattiin numeroidun pullon omistajiksi. Kuumalla vahalla vielä sinetöitiin pullo kiinni, joten "poika" oli valmis kotiin kuljetettavaksi. Itse tislaamokierrokselle tuli lisäksemme yksi pariskunta, joten mukavan pienellä porukalla kierros tehtiin. Tyttö joka meille tislaamokierroksen piti, ei ollut intohimoisesti asiassa mukana ja vähän ulkoa opetellun tekstin mukaisen jutustelun jälkeen saimme lopuksi maistiaiset tislaamon viskistä. 

Old Pulteneyn tislaamo

Tislaamon vierailukeskuksen sisältä

Tynnyri josta täytimme oman pullotteen

Kierroksen jälkeen kävimme kävelemässä auringon paisteessa meren äärellä katsomassa kuinka tyrskyt pärskivät kallioita vasten. Päivällä kävimme vähän shoppailemassa kaupoissa, lounastamassa ja vietimme rentoa päivää. Illalla seitsemäksi menimme meripelastusasemalle koska olimme edellisenä iltana sopineet aluksen päällikön kanssa että tulemme käymään asemalla kun heillä alkaa viikkoharjoitukset. Päällikkö ilmoitti että lähtevät ulos merelle ja sovittiin että kävellään aallonmurtajan toiselle puolelle katsomaan kun lähtevät. Tuuli jonkun verran ja alus lähtikin merelle hienosti vettä pärskien. 

RNILI Wickin meripelastajat lähdössä ulos satamasta

Katsoimme meripelastusaluksen merelle lähtöä ja lähdimme kävelemään poispäin kaupungista merenrantaa pitkin. Tiesimme että edessäpäin pitäisi tulla ihania kalliomaisemia. Tuuli ulvoi ja välillä tihutti vettä, mutta maisemat saivat mielen hiljaiseksi. Oli mitä mahtavin paikka seistä tuulessa, katsoa merelle ja nauttia tyrskyistä.

Kallioista rannikkoa



Tyrskyjä ja linnanrauniotkin näkyvissä

 

Kännykään puhuja suojautuu tuulen ulvonnalta

Meripelastajat palaavat parin tunnin harjoitusajolta, tuulikin jo tyyntynyt

Parin tunnin lenkin jälkeen tulimme takaisin satamaan moikkaamaan vielä meripelastajia. Päällikkö pahoitteli ettei voinnut ottaa meitä kyytiin, mutta perusteli turvallisuusasioilla koska tuuli oli aika melkoinen. Ei harmittanut ettei mukaan päästy, hienoa oli katsoa rannalta ja näimme upeita maisemia silläaikaa. Ja heillä oli matkassa yksi ensikertalainen joka oli voinut pahoin kyydissä ja miehistö alkoikin pesemään aluksesta pahoinvoinnin jälkiä. Me lähdimme myöhäiselle iltaruokailulle.

Tiistaina 5.7 suuntasimme auton kohti Skotlannin pohjoiskärkeä. Ajoimme Wickistä kohti Duncansby Headin joka on Britannian mantereen koilisin kohta. Auton parkkeerattuamme jäimme ihailemaan edessä häämöttävää Orkneyn saarta sekä Pentland Skerriersin majakkaa jonka erotimme juuri ja juuri mereltä. Vieressämme oli myös Duncansby Headin oma majakka jonka viereltä lähdimme rannikkoa pitkin kävelemään kohti mahtavia kallioita. Upeaa!!

Duncansby Headin majakka

Pentland Skerrierssin majakka

Linnunpesiä kallionrinteellä

Skotlantia parhaimmillaan

Duncansby Headin rannikkoa ja nummia kierreltyämme ajoimme John O'Groatsin rantaan kahville katsomaan kun Orkneyn saarelle matkaavat lähtivät lautalla merelle. Kävimme myös Dunnet Headin pohjoiskärjessä ihailemassa majakkaa sekä upeita merimaisemia. Kallion laelle oli rakennettu katselutasanne josta näki mahtavat maisemat yli laaksojen ja pienten lähikylien. Korkealla tuuli niin kovaa, että löysimme sisäiset lapsemme ja oli pakko nojata tuuleen ja tuntea tuulen voima. Parkkipaikalla lisäämämme tuplatuulihousut eivät olleet yhtään liikaa...

Tuulinen Dunnet headin näköalapaikka

Matka jatkui kohti Thurson kylää jossa nautimme lounaan ja kävimme ostamassa Suomeen tuliaiseksi Skotlannissa, Orkneyn saarella tehtyä punaviiniä. Tämän lisäksi tuli toki muitakin pullotteita ostettua kun löysimme hyvin varustetun kaupan jonka hinnat olivat varsin kohtuulliset suurten kaupunkien turisteille tehtyihin liikkeisiin verrattuna. Thursosta ajelimme sisäreittiä pitkin takaisin Wickiin jossa olikin aika pakata tavarat ja valmistautua kohti kotimatkaa.

Keskiviikkona 8.7 pakkasimme auton ja lähdimme ajelemaan kohti etelää. Pysähdyimme Glenmorangien tislaamolle. Kävimme ostamassa liput tislaamokierrokselle ja tutustuimme vierailukeskukseen. Kierroksella meitä oli 18 henkeä, eli laumassa kiersimme tislaamon läpi. Lopuksi oli maistiaiset ja sitten olimmekin valmiita jatkamaan matkaa.

Glenmorangien tislaamon varasto

Glenmorengien tislaamo

Tislaamosta matka jatkui kohti Invernessin kaupunkia. Perille päästyämme tankkasimme auton ja ilmoitimme autovuokraamoon mihin jätimme auton parkkiin. Sitten veimme matkalaukut juna-aseman säilöön ja lähdimme pariksi tunniksi kiertelemään kaupungille. Juna lähtikin iltapäivällä ajallaan ja matka Glasgowhin kesti vähän yli kolme tuntia. Junaliput olimme ostaneet etukäteen ja matka maksoi vain reilun kymmenen euroa hengeltä. Glasgowssa majoituimme Ramada Jarvis hotelliin ja lähdimme kaupungille syömään.

Torstaina 7.7 menimme aamupäivällä bussilla Glasgown lentokentälle. Sieltä lento Lontoon kautta Helsinkiin jossa olimme illalla. Parin viikon reissun hinnaksi tuli noin tuhat euroa henkilöltä, sisältäen lennot, junat, bussit, majoitukset, auton +bensan. Upea reissu!