24.8.2010

4. Kesä/Summer 2010 Manchester-Glasgow-Edinburgh-Mull-Tarbert-Islay-Glasgow

Kesäloma 2010 Manchester-Glasgow-Edinburgh-Mull-Tarbert-Islay-Glasgow-Manchester.
(Huom: kuvat aukeavat klikkaamalla isompina)
Kesälomalla suuntasimme taas kohti Skotlantia. British Airwaysin kautta olisi saanut lennot edullisesti Islaylle, mutta halusimme käydä muuallakin joten päädyimme suoraan lentoon Manchesteriin ja siitä sitten julkisilla eteenpäin.

Kohteet olimme suunnitelleet jo ennalta ja ostaneet sekä majoituksen että bussit ja junaliput ennakkoon. Auto oli varattuna Islaylle mutta Mullille päätimme riskeerata ja jätimme auton ennakkovarauksen tekemättä.

Aikaa reissuun oli varattu n.2,5 viikkoa kesälomasta ja ei kun innolla kohti Skotlantia!

Matkaan lähdimme sunnuntaina 08.08.2010 lentäen Manchesteriin josta junalla kohti Glasgowta. Junalipun olimme ostaneet ennakkoon Eastcoastin kautta.  Liput oli ykkösluokkaan jossa mukava matkustaa tilavasti ja hintaan kuuluu kahvia ja muuta juotavaa, kolmioleivät sekä pientä välipalaa. Liput maksoivat ennakkoon ostettuna 26 puntaa (n.32eur) kappale. Junamatka kestää 3h 35min, eli on VR:llä oppimista hinnoittelusta.. Matkalla keli oli aurinkoinen ja oli mukava katsella ohikiitäviä maisemia, vuoria, peltoja, lampaita ja laaksoja.

Glasgowssa yövyimme 3 yötä Ramada Jarviksessa jonka sijainti keskustassa on hyvässä paikassa niin bussi kuin juna-asemaan nähden. Hotellilla on hyviä tarjouksia ja niitä kannattaa seurata, maksoimme 78,33 puntaa yö aamiaisineen kun listahinta olisi ollut 141 puntaa + 24 aamiaiset. Glasgowssa hotellitarjontaa on paljon. Meille tärkeää sijainnin lisäksi on se ettei ole  yökerhoa tai muuta yömökää alakerrassa. Ja hotellin aamiainen oli fantastinen, skotlantilaisten aamiaistarpeiden lisäksi oli tarjolla eri jogurtteihin lisukkeeksi paljon tuoreita, pilkottuja hedelmiä. Lisäksi aulassa ilmainen langaton netti josta myös plussaa.


Ensimmäisenä Glasgow päivänä kävimme Edinburghissa. Bussiliput olimme ostaneet ennakkoon Citylinkin kautta menopaluu kahdelta henkilöltä yhteensä vain 8 puntaa. Citylinkiltä saa netin kautta ennakkoon ostettaessa erittäin edullisia lippuja. Edinburghissa oli Fringe festarit ja katutaiteilijoita oli vähän joka lähtöön. Edinburgh on hieno kaupunki (toisin kuin Glasgow) ennen kaikkea vanhassa kaupungissa on mukava kävellä ja ihailla upeita vanhoja taloja.

Edinburgh vanha kaupunki Fringe Festarien aikaan

Illaksi palasimme taas takaisin Glasgown puolelle ja kävimme syömässä sekä pyörähdimme Pot Still viski baarissa keskustassa.

Tiistaina 09.09.2010 oli Glasgowssa Piping Live festarit, eli luvassa säkkipillin soittoa. Tapahtuman piti alkaa kymmeneltä aamulla, mutta vettä tuli taivaan täydeltä eikä porukkaa juurikaan näkynyt.

 Glasgow sateinen, autio festariaamu

Kävimme teltassa sisällä katsomassa Pipers Trail porukan esitystä. Siellä yleisökin pääsi mukaan harjoittelemaan rumpujen soittoa yms. Kiva fiilis teltassa ja ulkona sääkin osoitti kirkastumisen merkkejä.
. Glasgow Pipers Trail rumpukoulu

Puolelta päivin Edinburgh Military Tattoo esittäytyi alueella. Oli soittajia Uudesta Seelannista, Etelä-Afrikasta, Jordaniasta, Yhdysvalloista ja tietty Skotlannista ja muualta briteistä. Aurinkokin oli tullut jo esiin ja paahtoi tosi lämpimästi ja yleisö taputti ja eläytyi mukana. Oli hieno fiilis ja suunnittelimmekin että on mentävä katsomaan mitä siellä Hamina Tattoossa on kun ei ole tullut koskaan käytyä.


Military Tattoo

Sotilassoittokuntien jälkeen tuli tauko jonka jälkeen esiintyi vielä Skotlannin poliisisoittokunta. Mukavaa tapahtumaa riitti koko päivälle ja illalla törmäsimme yhdessä pubissa osaan Pipers Trail porukasta ja saimme vielä kuunnella lisää live-esitystä bändiltä. Lähdimme heidän kanssaan katsomaan esityksiä "The National Piping Centreen" eli paikallisen säkkipillinsoitto akatemian pihaan telttaan jossa eri bändit soitti hyvinkin erinlaista musiikkia. Oli mukava ilta ja kaiken kaikkiaan kokemusrikas päivä!

Keskiviikkona 11.08.2010 matkasimme junalla Obaniin reilu kolmen tunnin matkan.
(9 puntaa/hlö). Oli taas hulppean näköistä vuoristomaisemaa ja aamupäivän vesikuurot eivät meitä junassa istujia haitanneet. Obaniin saavuttua kävelimme suoraan lauttarantaan joka sijaitsee ihan bussiterminaalin vieressä. Ostimme menopaluu liput Mullin saarelle jonne Calmacin lautalla kestää matka vajaa tunnin. Lautta rantautui Craignuren satamaan josta paikallisbussilla vajaa tunti Tobermoryn kylään mistä olimme varanneet majoituksen Tobermory hotellista.

Tobermory on idyllinen kylä meren rannalla, talot kylpevät väriloistossaan hevosenkengän muotoisessa lahdessa. Hotellimme oli ihan meren äärellä josta esteetön näköala lahdelle. Hotellissa aamupalalla jogurtteja ja myslejä ja tekivät pyynnöstä puuroa, skotlantilaista aamupalaa ja muuta lämmintä. Eli aamupala oli hyvä! Lisäksi hotellissa toimi ilmainen langaton netti. Tosin sanoivat että toimii vain aulassa, mutta kyllä toimi huoneeseen asti ja aamulla kun ei muuta verkkoliikennettä niin toimi tosi nopeasti.

Tobermoryn kylä

sama hotellin ikkunasta

Torstaina 18.09.2010 kävimme aamulla kysymässä paikallisesta autovuokraamosta autoa vuokralle, mutta heillä oli vapaana vain pe-la joten torstaina kävimme turisti-infossa kysymässä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä. Hyvät vinkit eväänä ajoimme bussilla tunnin verran Salenin pikkukylään jossa oli posti ja pikkukauppa, eipä paljoa muuta. Oli myös fillarivuokraamo mutta siellä oli lappu että soita tähän jos ei ketään paikalla. No kännykässä ei ollut kenttää siellä, mutta onneksi oli ohje mennä lähimmän talon ovea kolkuttamaan ja sieltä löytyikin isäntä joka lupasi hoitaa jonkun fillaripajalle. Pyörät oli aika loppuun ajettuja mutta ei hintakaan päätä huimannut, 8 puntaa per fillari ja kypärä kuului hintaan.

Kartasta olimme katsoneet että Mullin saaren kapeaa kohta kun ajamme Salenista kohti länsirannikkoa niin vastakkaiselle meren rannalle pitäisi päästä. Saarella oli kapeat yksikaistaiset tiet, onneksi autoja liikkui harvakseen. Mutta kyllä joko pysähdyimme tai väistimme ohituslevennennykselle, auton ohittaessa. Ei siellä olisi mahtunut auto ja fillari vierekkäin, ainakaan turvallisesti. Maisemat oli lumoavia fillaroidessa ja retki oli muutenkin onnistunut. Aikataulu painoi vain päälle kun busseja kulki tosi harvakseen ja iltapäiväbussiin piti ehtiä takaisin.

Fillarilenkillä

Perjantai 18.08 - Lauantai 19.08.2010
Perjantai aamusta saimme auton ja lähdimme kartan kanssa kohti saaren pohjoisosia. Tiet olivat todella kapeita ja jyrkkiä ylä- ja alamäkiä oli paljon. Etukäteen olimme selvittäneet mistä saamme päivän mittaan ruokaa, muuten ei ollut mitään suurempaa suunnitelmaa. Pääosin ajoimme auton jonnekkin parkkiin ja kävelimme pitkin nummia, merenrantaa ja upeita kallioita koluten. Paljon näimme lampaita ja niiden seassa tottui jo nummilla kävelemään, ylämaan karjaakin oli, mutta niiden sekaan ei kyllä menty.

Kävelimme useamman lammasaitauksen portin läpi ja ihailimme meren upeaa väriä.
Saarella oli Luonnon maisemien lisäksi paljon upeita taloja, eläimiä ja kuvia onkin vaikka kuinka...


Tiet olivat kapeita ja mutkaisia, mutta maisemat ajelemisen arvoisia!

Kävimme myös Tobermoryn paloasemalla tutustumassa heidän kalustoonsa.
Ian esitteli asemaa ja kertoi heidän toiminnasta. Mielenkiintoinen visiitti.

Kesälomallahan "kuuluu" käydä biitsillä. Löysimme vahingossa upean valkohiekkaisen rannan jossa kävimme ihailemassa veden väriä. Todistettavasti on ollut t-paita kelikin välillä. Mukavaa oli reissussa muuallakin katsoa lapsien temmellystä vedessä kun uivat märkäpuvussa. Vesi on kylmää joten onhan se ymmärrettävää etteivät ihan uikkareissa siellä polskineet. 



Sunnuntai 15.08.2010 "Tobermory RNLI Open Day"
Matkaa suunnitellessamme kävimme RNLI:n eli vapaaehtoisen meripelastuksen nettisivuilla katsomassa mitä yleisötapahtumia heillä on matkamme aikana. Heidän sivuilta ei löytynyt mitään ajankohtaan osuvaa, mutta Tobermoryn sataman sivuilta bongasimme heidän meripelastusseuran avoimien ovien päivän ja sen mukaan matka suunniteltiin niin että olimme vielä silloin Tobermoryssä. Kyllä kannatti, oli tapahtumarikas päivä ja tuntui että koko kylän porukka oli jotenkin mukana tapahtumassa jonka kaikki tuotot meni paikalliselle meripelastusseuralle.

Tobermoryn Meripelastusalus "Elizabeth Fairlie Ramset" tulossa rantaan esittäytymään


Meripelastusyhdistys järjesti näyttävän meripelastustapahtuman jossa oli mukana myös Merivoimien helikopteri. Näytöksen jälkeen mepe-alus rantaantui ja yleisö sai käydä tutustumassa aluksen sisätiloihin. Sen lisäksi kävimme myös Coastguardin, merivartioiden luona tutustumassa heidän toiminnan esittelyyn. Kertoivat toiminnastaan ja testailimme heidän selkäreppuja joissa oli laskeutumisvaljaat sekä tutkimme heidän köysiä ja niiden käyttöä.
 

Paikallinen veneyrittäjä joka järjestää meriretkiä valaiden, delfiinien yms katsomiseen, ajelutti yleisöä vastapäätä olevan saaren edustalle, jossa hylkeet loikoilivat ja paistattelivat päivää. Matka maksoi vain 6 puntaa ja nämäkin tulot tilitettiin meripelastukselle. Kävimme ensin hyljeretkellä ja myöhemmin iltapäivällä olimme vielä uudelleen heidän matkassa katsomassa mereltä käsin meripelastusnäytöstä. Kaikki hinnat olivat erittäin kohtuulliset koko tapahtuman ajan ja uskoaksemme saivat ihan mukavan tuoton hyvään tarkoitukseen.


Hylkeet olivat niin suloisia, että on pakko laittaa vielä tämä kuvasarja jossa hylkeen poikanen suunnittelee sukeltamaan lähtemistä ja emo tuijottaa tiukasti poikasta. Kun poikanen muuttaa mielensä, kiinnittyy emon huomioi meihin jotka siinä vieressä tuijotamme heitä herkeämättä. Lopulta molemmat hylkeet jatkavat auringosta nauttimista ja me lähdemme veneellä takaisin kohti Tobermoryn rantaa.



Tobermoryn tislaamo sijaitsee heti kylään tultaessa, ihan hotellimme vieressä. Nyt meillä vain oli huonoa tuuria, tislaamo oli huoltoremontissa ja kierrokselle ei päässyt. Toki kävimme vierailukeskuksessa maistelemassa muutamaakin tarjolla ollutta "elämän vettä" ja kuuntelemassa vierailukeskuksen emännän tarinoita tislaamosta.

Maanantaina 15.08.2010 matka jatkui Mullin saarelta eteenpäin.
Mullin saarella olimme 5 yötä, ihan kiva paikka, mutta... Islayn saarella kun kävimme ensimmäisen kerran tiesimme heti että sinne menemme uudelleen. Mullin saarelta lähtiessä tiesimme että tämä saari oli kerralla nähty.

Matkasimme mantereelle yli lautalla ja Obanista lähdimme bussilla etelään kohti Tarbertin kylää. Matkalla oli bussin vaihto Inverarayssa jossa kerkesimme vähän jaloitella ja käydä kahvilla. Turisteja oli aika lailla ja vettä satoi ajoittaisina kuuroina, joten hyvillä mielillä jatkoimme Tarbertin kylään missä olimme illalla viiden aikaan perillä. Olimme varanneet BB:n yhdeksi yöksi Struan-housesta josta saimmekin upean huoneen jossa isot ikkunat kalastajasatamaan. Tässäkin pienessä majapaikassa oli nopea ilmainen langaton netti.


Tarbertin keskusta

Illalla kävimme kylän paloasemaa katsastamassa. Pääsimme kyllä sisälle kuvaamaan, mutta isompaa esittelyä emme tällä kertaa saaneet. Kävimme myös syömässä ja kiertelimme kylällä ja kävimme paikallisessa baarissa ja sitten olikin jo päivä täysi.

Tarbertin pääkatu

Tiistaina 17.08.2010 aamulla ehdimme vielä kierrellä tässä pienessä kylässä ja puolelta päivin lähdimme Kennacragin satamaan joka oli vartin ajomatkan päässä. Paikallisesta pikku kauppa/postista lähti rouva meitä viemään autolla. Olimme illalla varanneet sieltä taxin ja yllätykseksemme postimamma hyppäsi siviiliautoon ja vei meidät sillä. No kympin maksoi ja mukavasti perillä, niin menihän se niinkin. Satamasta sitten lautalla kohti Islayn saarta. Saari on meille "se juttu". Onneksi lauttamatka oli tehty jo aiemmin paremmassa säässä, koska nyt oli tihkuista ja sumuista joten maisemia ei päässyt juurikaan ihailemaan.

Port Askaigin satamasta saavuimme Islayn saarelle parin tunnin lauttamatkan jälkeen ja paikallisella bussilla ajoimme Bridgentiin josta olimme varanneet BB:n kahdeksi yöksi Sornbankista joka on mukava pieni BB. Omistajaperhe asui osin ala- ja osin yläkerrassa ja he olivat rakentaneet kaksi vuokrahuonetta yläkertaan. Perhe oli mitä mukavin ja heidän kanssa oli tosi rattoisaa. Ehdottomasti suositeltava majoituspaikka mikäli on auto saarella käytössä. Katherine tarjosi herkullisen aamiaisen ja piti iloisella olemuksellaan muutenkin huolen siitä että vieraat viihtyvät. Hänen mies Scott pitää autonvuokrausfirmaa Islaycarhire josta meillä oli jo aiemmin hyvät kokemukset.

Aamulla varhain oli mukava käydä läheisessä puistossa/metsikössä kävelemässä. Molempina aamuina näimme kauriita. Ne vain olivat niin vikkeliä että kun kamera oli valmiina, niin hännäntupsu oli vain enää näkyvissä.

Kauriita aamulenkin varrella


Keskiviikkona 18.08.2010 teimme aamiaisella Scottin kanssa autonvuokrauspaperit ja näin meillä oli auto seuraavaksi viideksi päiväksi käytössä. Olimme varanneet pienen edullisen manuaaliauton, mutta saimmekin auton joka oli automaatti ja sillä pysyi ajamaan myös manuaalina, mikä osottautui hyväksi kapeilla, mutkikkailla teillä.


Aamupäivällä menimme Juralle, naapurisaarelle jonne ajaa pieni lautta johon mahtuu vain jokunen auto kerralla. Juralla on yksi kapea tie joka vie saaren kylään.

Juran päätie

Juralla lehmätkin ottavat rennosti 

Juran tislaamo
Kävimme Juran hotellissa kahvilla ja Juran tislaamon vierailukeskuksessa. Ensimmäinen tislaamokierros olisi ollut myöhään iltapäivällä ja koska olimme jo siellä aiemmin käyneet, niin emme jääneet odottamaan. Kävimme ajelemassa sateisessa ja hämärässä kelissä saarella ja iltapäivällä olimmekin jo takaisin Islayn saarella.


Kävimme Caol Ila tislaamolla tislaamokierroksella. Sisällä tislaamossa ei saanut kuvata, joten kuvamuistoiksi jäi maisemat pihalta. Tislaamon takan oli pieni vesiputos jonka ympärillä verenpisara puskat kukkivat upeasti. "Paps of Jura" vuoretkin Juralta näkyivät hyvin kun eivät olleet pilvien peitossa.

 Kävimme vielä ajelemassa peltojen keskellä pikkutietä ja katselemassa maisemia.

Näimme myös kauriita aitauksessa. Ylvään näköisiä eläimiä!

Torstaina 19.8.2010 lähdimme aamulla kohti Kilchomanin tislaamoa ja paikanpäällä totesimme vierailukeskuksen aukeavan vasta 10:00 eli meillä oli tunti aikaa sisäänpääsyyn. Ajoimme länsirannikolle josta löysimme upean rannan Machir Bayn. Rannalla tuuli kovaa ja keli oli mitä raikkain! Aallot löivät rantaan pauhuten ja hiekkaa pyöritellen. Rannan tuntumassa oli yksi talo ylhäisessä yksinäisyydessä. Mitkä näkymät tästä "erakkomökistä" olisikaan, kyllä oli talo idyllisellä paikalla!


Nautittuamme aikamme raikkaasta meri-ilmasta siirryimme Kilchomanin tislaamolle. Tislaamo on saaren nuorin, avattu vasta 2005. Vaikkakin tislaamo on pieni, oli kierros antoisa. Henkilökunta oli mukavaa ja asiaansa paneutuvaa. Oli myös ruokaravintola, joten aikaa vierähti paikalla useampi tunti.

Kilchomanin Spirit Safe

Kilchomanin jälkeen ajelimme katselemassa saaren maisemia ja iltapäivällä menimme saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Bunnahabhainin tislaamoon. Meillä kävi tuuri, olimme ainoita kierrokselle lähtijöitä eli saimme privattikierroksen. Juttua piisasi niin että 1,5 tuntia vierähti kuin hetkessä. Opas oli erittäin osaava ja mukava, hän kertoi pitkän kaavan kautta tarinaa. Mikäli hänellä ei olisi työpäivä ollut lopuillaan, emme olisi millään malttaneet lähteä tislaamon varastolta pois.

Bunnahabhainin tislaamolla
Perjantaina 20.08.2010 ajoimme aamusta Laphroaigin tislaamolle jossa kävimme tislaamokierroksella. Tämä oli meille jo kolmas kerta siellä, joten osan aikaa tutkimme omiamme. Mutta joka kerralla kuulee jotain uutta ja varmasti tulee vielä käytyä Laphroaigin tislaamokierroksella, paikka viehättää ja vie mennessään.


Laphraigin jälkeen ajoimme Ardbegin tislaamolle. Tällä kertaa jätimme tislaamokierroksen väliin, koska olimme jo tehneet sen aiemmin. Nautimme maisemista meren äärellä ja kävimme lounaalla ravintolassa. Koska paikka on ainoa missa saa ruokaa niillä nurkilla, oli lounasruuhka aikamoinen. Mutta hetken jonottamisella sai pöydän ja ruokaa, joten taas jaksoi jatkaa matkaa.

Tislaamon nimi merellepäin jotta aikoinaan laivat löysivät oikeaan satamaan


Tynnyririvistö Ardbegin pihalla



Ardbegin tislaamo

Kylläisenä lähdimme jatkamaan matkaa itärannikkoa pitkin niin pitkälle kun autolla pääsi. Nautimme Claggain Bayn ihanista maisemista. Aallot olivat pyöristäneet kivet pyöreiksi ja mukava meteli oli rannalla kun kivet pyörivät aaltojen mukana. Kävimme kallioiden päällä katsomassa jos olisi löytynyt polku majakalle jonka tiesimme olevan lahden takana, mutta kallio oli niin kivikkoista ettei majakalle päässyt kävelemään. Tyydyimme siis nauttimaan ihanan värisestä merestä ja kivien sinffoniasta.



Takaisinmenomatkalla kävimme katsomassa Kildaltonin ristiä ja kirkon raunioita.






Matkalla pysähdyimme myös Lagavulinin tislaamolle. Kierroksia ei järjestetty, mutta takahuoneeseen meidät kutsuttiin ja siellä olisi ollut tarjolla useampaakin maistiaista. Hienot puitteet oli tiloissa ja tarjoilukin oli hienoa, mutta olimme autolla liikenteessä, joten tarjoilu sai jäidä ja tyydyimme ihailemaan muuten paikkoja.




Lauantaina 21.08.2010 aamulla kävimme kotikylän omassa tislaamossa, Bowmoren tislaamossa. Vierailukeskuksessa on mukavat tilat odotella tislaamokierroksen alkua. Paras anti on kuitenkin kierroksen lopussa oleva varastossa käynti. Se on jotenkin niin tunnelmallinen paikka, vaikkakin pääsee vain lasiseinän takaa katsomaan tynnyrivarastoon.


Bowmoren tislaamon tynnyrivarastoa

Päivällä alkoi Bowmoren lentokentällä lentonäytös tapahtuma. Pienkoneet tekivät taitavia esityksiä ilmassa ja koneisiin pääsi tutustumaan niiden laskeuduttua kentälle.Pienkoneella pääsi edullisesti puolen tunnin lennolle ja olikin mahtavaa katsoa saarta ilmasta käsin!

Saaren- sekä lentokentän palokunnat olivat kalustoineen esittäytymässä, kuten myös rannikkovartiosto. Paikallisen tislaamon säkkipillisoittokunta soitti usemapaan otteeseen. Oli koijuja jotka myivät pientä välipalaa, joten tapahtumia seuratessa vierähti koko päivä. Sää suosi todella tapahtumaa, aurinko paistoi välillä täysin pilvettömältä taivaalta.


Isle of Islay Pipe Band


Bowmoren kylä


Portnhavenin kylä


Lentokentän palokunta esittäytyy
 Illalla sää muuttui pimeäksi ja vettä tuli taivaan täydeltä. Ei ollut enää tietoakaan päivän kirkkaudesta. Nautimme upean illallisen Bowmoressa Lochsidehotellissa. Paikassa on erittäin hyvä ruoka, hinta-laatu kohdallaan ja vaihtoehtoina on muitakin kuin upporasvassa paistettuja ruokia.

Sunnuntaina 22.08.2010 oli viimeinen päivä saarella ja oli tarkoitus viettää se Portnahavenin kylässä. Sää oli sumuinen ja tihkuinen, mutta pidimme suunnitelmasta kiinni ja ajoimme aamulla länsirannikolle Portnahaveniin.


Koska kameran jalusta oli otettu matkalle mukaan, oli se nyt viimeisenä päivänä kaivettava
matkalaukusta ja otettava käyttöön, sateesta viis..


Yksinäinen hylje tarkkaili "hulluja suomalaisia" jotka notkuivat sateessa rannalla


Sään ajoittain kirkaustuessa näytti Portnahavenin kylä idylliseltä ja kodikkaalta

Portnahavenista lähdimme ajamaan kapeaa tietä sisämaan kautta kohti Port Charloten kylää jossa poikkesimme myöhäisellä lounaalla.

Kapeita teitä, upeine maisemineen

Maanantaina 23.08.2010 aamusta ajoimme auton Port Ellenin satamaan jonne olimme sopineet sen jättävämme. Lautalla yli tullessamme olimme jo ostaneet menopaluu lipun, joten lautan tuloa odotellessa oli mukava seurata paikallisten kalastajien saaliin purkua satamassa. Yhden kalastusaluksen vieressä pyöri hylje ruokaa kerjäämässä. Kalastajan heittämät ravut eivät kelvanneet, mutta kalat kylläkin. Kuulimme että heillä on joka aamu sama "show" rannassa.


Lauttamatka Port Ellenistä Kenneacraigiin meni sateisessa kelissä. Maisemia ei juurikaan nähnyt matkan varrella. Onneksi bussi odotti jo rannassa eikä tarvinnut sitä sateessa odotella. Lauttarannasta ei ollut pitkäkään matka Tarbertin kylään jossa yövyimme menomatkalla Islaylle. Tarbertin rantatiellä oli palokunta ohjaamassa liikennettä koska oli satanut niin paljon että kaupat yms tulvivat sisältä ja palokunta pumppasi letkuineen vettä pois. Surullinen näky.


Matkalla muutenkin tuli vettä kunnolla, pitkin vuoren rinteitä virtasi vesi isoina puroina ja tiellä oli välillä sellaisia lammikoita että kyllä vatsan pohjasta väänsi kun matkaa tehtiin. Mutta perille Glasgowhin pääsimme ja hyvillä mielin ruokailemaan ja sitten hoteliin nukkumaan.

Tiistaina 24.8.2010 aamulla lähdimme junalla Glasgowsta kohti Manchestrin kenttää. Edessä oli paluulento Helsinkiin jonne laskeuduimme 22:30.

Erittäin mukava 2,5 viikkoa Skotlannissa! Vielä jäi paljon näkemättä joten takaisin on mentävä..

3 kommenttia:

  1. Anonyymi28.11.10

    Onnea uudelle blogille! Kiva katsoa kuvia ja lukea matkakertomuksenne naapurisaareltani. Milloin seuraavaksi?

    Hety

    VastaaPoista
  2. Anonyymi28.11.10

    Ihan on kuin matkailuesitteestä nää kuvat!
    Yhä isoin lemppari on nuo mukavasti pulskat hylkeet, aivan kuin omaa kuvaansa katselisi ;)))
    tt Matinkylän pohjoisosa

    VastaaPoista
  3. Anonyymi28.11.10

    Wau, tosi upeita kuvia. Näitä jaksaa katsella useammankin kerran.
    Hanne

    VastaaPoista